1. maaliskuuta 2013

Ensi esittelyssä Onnin Nokipoika

Onnin Nokipoika eli Nokkis on Hinkulan oma kasvatti ja tällä hetkellä 7v ruuna jonka sain Apsun koulutunnille keskiviikkona (27.2.-13).


Nokkis on aina ollu yks mun lemppareista ja oli kyllä kiva päästä sitä kokeilee vaikka oonkin kuullut että sillä ei varsinkaan laukka oo mitä parhain.
Märkä ja paksu turkki näytti tosi siistiltä harjauksen jälkee, mutta mitäs pienistä. (:
Tälle meni muistaakseni yleissatula.. nivelsuitset, jänne- ja hivutussuojat. Tosi kiltti pieni pallero, hamus oikee kuolaimia. :D Nokkis on laiska ni otin raipanki mukaa, vaik no nykyää se on kyllä vakio mulla kaikilla hevosilla.


Nokkis tuntu tosi kivalta heti alkuun, virkeä pohkeelle ja istunnalle sekä käynti oli tasasta. Jouduttiin aika pitkään odottelemaan maneesin ovien aukemista paikallaan ja nätisti ruuna nökötti aloillaa.
Lämmitellyks otettii hetki käyntiä, ravia ja laukkaa molempiin suuntiin. Ruuna oli alust lähtien melko pehmeen ja notkeen tuntunen, tempo oli kokoajan sama ja hyvä nii en lähteny ees yrittää mitää tempon vaihteluja. Laukka oli ihan ok, mun mielestä yllättävän pehmee suokiks. Vasen laukka tuntu tosi tönköltä ja siihen suuntaan kääntyki astetta huonommin kun oikeeseen.
Käynnistä Nokkis pysähty tosi nätistä pelkällä istunnalla, en tajunnut tätä kokeilla muissa askellajeissa.
En tiedä mitä tein väärin mutta kulmiin en saanut millään asetusta aikaseks.

Tehtävät oli aika yksinkertasia, ensin mentiin puomia ympyrällä.
Meillä parani loppua kohden kyllä, alku oli vähän tehtävän hakemista. En ole täysin varma, mutta tehtävä taidettiin tehdä ensin ravissa ja laukassa.
Laukassa kuitenkin oli tarkoitus siis tulla ensin laukassa puomille, tehdä sievä pyörähdys tolpan takaa ja uusiksi puomin keskelle. Ja tätä vatvottiin niin kauan että jokainen sai loppujen lopuksi edes yhden hyvän "ympyrän" molempiin suuntiin.

Oikeaan oli selkeästi parempi, jonkin verran Nokkis yritti lähteä oikomaan sillä puolen missä kaverit ei sillä hetkellä ollut ja sitten taas kavereiden puolelle kaaresta tuli vähän liiankin iso. Rupesin sitten ajamaan tehtävää mielessäni tämä asia ja alkoi sujumaan jo paljon paremmin. Kavereiden puolella keskityin ohjaamiseen ja toisella puolelle sisäpohkeen naputtamiseen että kaaresta saatiin isompi.

Tehtävää vaikeutettiin niin että seuraavaksi mentiin kaksi samanlaista ympyrää peräkkäin.
Mentiin eka vasempaan ja siinä kyllä sai tehdä töitä ja ekaa kertaa koko talvena mullekkin tuli kuuma ratsastaessa. Vaikeinta oli ylläpitää laukka puomin jälkeen, se sortui tässä suunnassa kokoajan, paitsi lopussa saatiin pari hyvää ylitystä joka jatkukin laukassa. Mulla oli varmasti osani tässä kun muutaman kerran lähestyminen oli mitä oli ja Nokkis yhden kerran iha hyppäs puomin yli.
Keskityin rentoon sisäohjaan, tukevaan ulko-ohjaan ja pidin pohkeet lähellä kylkiä niin laukka säilyi hyvin.
Oikeaan sujui heti paljon paremmin, tehtiin kaksi täydellistä ympyrää - juuri silloin kun Apsu ei katsonut.
Laukka säilyi paremmin ja rentouduin taas paremmin kun tiesin että on helpompi suunta.

Lopuksi vielä jäähdyttelyksi ravia ja vähän käyntiä, Nokkis tuntui vielä pehmeämmältä ja rennommalta.
Kaikenkaikkiaan tykkäsin tosi paljon Nokkiksesta, se oli haastava mutta ei mun taidoille liikaa. Liikkeet oli pehmeet ja käytös hyvä, vielä vaan kun vasen laukka muuntautuis samanlaiseks kun oikea.

Tyytyväisyys: Sain heti alusta lähtien oikean kevennyksen aikaseksi molempiin suuntiin, vähän kyllä sortui lopussa välillä väärään kun rupesin taas ihan liikaa keksittymään keventämiseen. Oon tyytyväinen että sain Nokkiksen menemään rennosti ja sain sen tekemään juuri niin kuin halusinkin, enkä sinne päin.

Korjattavaa: Apua, eka kerta kun en heti keksi tähän kauheeta litaniaa mitään. Ainakin se että en kokoajan keskittyis keventämiseen, kun saan oikean kevennyksen niin rupeisin taas keskittymään muuhun. Niin ja lähestymisiä ainakin pitäisi vielä harjottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti