31. joulukuuta 2015

Blogi painuu talvilevolle

Olen miettinyt ehkä liiankin vähän tätä, mutta päätin nyt kuitenkin toteuttaa asian. Blogini siis hiipuu lepoon ja enkä tiedä vielä milloin palaa takaisin. Blogin pitäminen on ollut aivan uskomattoman hauskaa, vaikka se vaatiikin oman vaivansa. Minulla ei ole kuitenkaan enää annettavaa blogin lukijoille eikä kukaan jaksa lukea väkisin tuotettua tekstiä.
Jouduin lähettämään Kissen kivuttomille maille ja nyt rakas Elmo on virallisesti myynnissä, eikä minulla ole varaa tällä hetkellä ostaa sitä.
Blogi palailee takaisin jos ja kun löydän uuden hevosen jonka kanssa toimia säännöllisesti, sen aikaa keskityn itseni kehittämiseen ja töihin.




24. joulukuuta 2015

Hyviä jouluja!

Tämä vuosi huipentuu jouluun, niinkuin joka vuosi. ;) Mulle joulu merkitsee joka vuosi yhä vähemmän, mutta yritän löytää vielä pikaisesti joulumieltä jostain. Eikä tähän tunneta helpota se, että ulkona on lähestulkoon kevät. Viime vuoden joulupäivänä ratsastin t-paita päällä..
Alunperin ajattelimme mennä laivalle jouluaatoksi, mutta pysytäänkin ihan maan kamaralla. Käydään vanhempieni luona ja ilta vietetään ihan kotona kahdestaan koirien kera. Uutena vuotena juhlitaan sitten ehkä enemmän ystävien kanssa.

Joululahja-arvonta on nyt päättynyt ja joululahjan itselleen saa Isabella! Laittelen sulle pika puoliin sähköpostia. (:

Tämän saattelemana toivotan kaikille hyvää joulua!


15. joulukuuta 2015

Blogiexpo2015

Kuukausien työ on saatu päätökseen ja sangen onnistuneesti! Lauantai 12.12. päätti Playsson.netin vuoden ja oli ihanaa nähdä miten moni ihminen halusi tehdä päivästä täydellisen. Blogiexpo2015 oli ensimmäinen laatujaan ja se huomioon ottaen, päivä oli menestys. Itseäni jännitti aikalailla, mutta ihan turhaan. Mun tehtävänä oli tekniikka, joka yleensä lopettaa toiminnan juuri kriittisellä hetkellä. Messukeskuksen äänentoisto ja videotykki olivat yksinkertaiset ja homma toimi. Alkuun ääni kiersi, mutta lopuksi saatiin sekin ongelma piiloon. Tekniikan lisäksi olin mukana muotinäytöksessä ja bloggaajien tietovisassa.

Alotetaas alusta.. Perjantaiksi olimme meidän tiimille varannut läheisestä hotellista yhteisen huoneen. Ennen kirjautumista kävimme katsomassa messukeskuksella tekniikan ja teippasimme näytteilleasettajille omat alueensa. Isoin työ oli roudata ylimääräiset tuolit seminaaritilasta pois. Alkuyöstä vielä viimeisten kuvien lataus koneelle ja kello 00 jälkeen nukkumaan. Hotellimme oli mukava ja lämminhenkinen, varmaan mennään toistekkin jos on Tampereelle myöhemmin asiaa.

Kuva: Jenny Snellman

Kuva: Emmi Ylimäki

Kello kuudelta herätys ja eikun ylös sängystä. Seitsemältä päästiin sisälle ja ruvettiin laittamaan heti expoa pystyyn. Vip- ja ennakkopassit esille, vip-kassien pakkaus, Playsson.netin oma piste kasaan. Kaikki oli valmista hyvissä ajoin myös muiden expopisteillä, vaikka erityisesti Keravan Horse & Riderilla ja Just Dressagella oli paljon tavaraa messissä. Ohjelma alkoi 9:30, jolloin ihmisiä oli vielä vähän. Pikku hiljaa ihmisiä valui paikan päälle, kaiken kaikkiaan expossa kävi n. reilu 100 ihmistä.

Ohjelmat meni nappiin kaikinpuolin. Meillä oli tunti vähemmän aikaa kun alunperin piti, jonka vuoksi jouduttiin tiivistämään ohjelmaa. Siitä huolimatta yleisö oli alusta saakka mukana ja heille tarkoitetut penkit oli jatkuvasti täynnä. Itsellä meni vähän ohi koko ohjelma, koska keskityin siihen että tekniikka pelitti, joululaulut soi taukojen aikana ja blogigaalassa saatiin "gaalamaisesti" blogien bannerit taustalle. Olemme saaneet paljon kehitysideoita ja sellaisia olemme keksineet itsekkin aikalailla, näiden kanssa on helppo lähteä miettimään ensi vuodelle vielä parempaa Blogiexpoa!

Kiitos Playsson.netin tiimi, Kaktu, Aada, Anniina ja Jilla sekä kaikki näytteilleasettajat! Alla vielä Jillan kuvaama ja tekemä videokooste päivästä:


10. joulukuuta 2015

Elmon sukupuu: EMÄ

Viime keväänä minulla oli kiva ajatus, että teen blogiin "Elmon sukupuun". Käytännössä siis pyytäisin Elmon sukulaisten omistajia kirjoittamaan lyhyet, mutta intensiiviset tekstit kyseisestä sukulaisesta. Kysyin Elmon isän ja emän omistajilta tekstiä, sekä kahdelta sisarpuolen omistajalta. Asia hautautui hetkeksi koska nykyään kaikki hevosihmiset tekevät niin äärettömän paljon hommia eikä ole aikaa eikä jaksamista. Minullakin menisi pitkään  jos pitäisi hyvää hyvyyttäni lähteä kirjoittamaan jotain toisten blogeihin, joten ymmärrän. Nyt kuitenkin lähdetään liikkeelle, nimittäin Elmon äidistä.

Elmon äiti on La Fabulosa (Sukuposti). Syntynyt 2002. Isänsä puolelta arabi, äidin puolelta lämminverinen. Ehkä paras yhdistelmä jos miettii matkaratsua ja jättää puhtaan arabin kokonaan laskuista. Väriltään punaruunikko kuten Elmo.

En tiedä olenko jo maininnut tätä, mutta oleellinen tekstin kannalta. Kun Elmo tuli meille, sen nimi oli vielä Väiski. Siksi alla olevassa tekstissä puhutaan Väiskistä. Meistä ruuna oli Elmon näkönen ja se sointui suuhun paremmin. Lisäksi toivoin sen olevan kohtaloa; nimetä hevonen Elmo Jankarin mukaan.

"Lupasin Alexille kertoa hieman Vapusta, Elmon äidistä. Lähes kaikki, no myönnetään että kaikki, hevosostoni ovat olleet kovin impulsiivisia tekoja. Toiset ostokset ovat onnistuneet paremmin ja toiset huonommin. Vapun kanssa kävi todella tuuri.

Hevostalli.netissä oli myynnissä maastohevonen. Olin sillä hetkellä täysin kyllästynyt käymään maastossa hevosella, minkä korvien asentoa sai alati tarkkailla. Kokoajan piti olla valmiina laittamaan hevonen aivotöihin, ennen kuin oli sen mielestä sopiva hetki lähteä pukkilaukkaa kotiin. Ei ollut lainkaan rentouttavaa maastoilua.
Lähdin siis katsomaan maastohevosta, traileri tietysti mukana jos sattuisi olemaan kiva, mitäs sitä Jämsänkoskelle alvariinsa ajelemaan. Vappu (Fabu) oli siskonsa kanssa laitumella. Enpä silloin tiennyt että sen sisko, velipuoli, emä ja isä olivat matkaratsuina mainetta kovastikin niittäneet. Vappu olikin myynnissä siksi, että se ei rakenteensa puolesta ollut kasvattajan (Ritva Lampinen) mielestä matkaratsastuksen pitkille matkoille sopiva. Kokeilin Vappua pellolla pari kierrosta ja kävin pari sataa metriä kävelemässä metsätietä. Hevonen tuntui tosi kivalta. Kasvattajan miehen mielestä se oli myös niin helppo kengittää, että sen voisi kengittää vaikka nainen. :D Tämähän oli lopullinen naula kanteen, koska meillähän käy naiskengittäjä. ;) Ja kaupat tehtiin.

Vappu ensimmäisillä esteillään

Loppu onkin suitsutusta kuinka ihanan hevosen silloin sain. Vappu oli silloin 5 -vuotias, eikä sillä ollut ratsastettu kuin lähinnä maastossa ja pari kertaa kentällä. Se ei tietenkään osannut mitään, mutta en sitä kouluhevoseksi ollut edes ajatellutkaan. Sanomattakin selvää, että Vappu on unelma hevonen maastossa. Kentälläkin se on innokas ja se oppii nopeasti koulukiemuroita, mitä omaksi iloksi olemme harjoitelleet. Esteistä se pitää myös kovasti. Väiskin isä Danny oli Vappua opettamassa ensimmäisillä kerroilla estetunnilla. Menimme Dannyn vanavedessä pelottavat esteet ja saimme näin hyppyvarmuutta kummatkin.
Miksi sitten Vapulla ei ole kisattu kun se kerta on niin hyvä. Syy on ihan yksinkertainen. En itse välitä kisaamisesta. No miksi kukaan muu ei ole kisannut sillä jos ei itse halua. Olen halunnut säästää elämäni hevosta ettei se rikkoontuisi, enkä ole muidenkaan antanut sillä kisata. En halua ottaa riskejä turhaan, että vieras hajottaa hevoseni. Kulut ja rikkinäinen hevonen jää kuitenkin minulle. Itsekästä, mutta siihen minulla on oikeus.

Jos en tietäisi kuvassa olevan Vappu, väittäisin siinä olevan Elmo.
Ainoastaan kaviot on Elmolla pienemmät.

Valmentajamme Tuija Pakkasen ehdotuksesta varsotimme Vapun Dannyllä. Varsasta piti tuli kaverivarsa toisen tammani Venezuelan varsalle, mutta Venne ei koskaan varsaa sitten saanutkaan. Romanssia Danny oli Vapun kanssa yrittänyt jo edellisenä talvena karkaamalla Vapun tarhaan, kun Vappu oli Tuijan tallilla pari kuukautta vieraana. Tällä kertaa sitten oli treffit tositarkoituksella.
Seuraavana kesänä Vappu pyöräyttikin yllättäen laitumelle kauniin orivarsan ja synnytyksessä meni kaikki hyvin. Laitumella oli vain vanha russponiherramme Uppis avustamassa. Väiski sai heti melkoiset laukkaharjoitukset, kun emä ei olisi halunnut antaa laitumelta itseään kiinni eläinlääkärin tarkistusta varten. Meille Elmo on ollut Väiski ja sitä se meille aina tulee olemaan, suuhun ei vaan uusi nimi tunnu istuvan. Mutta ei nimi miestä pahenna ja tuskin hevostakaan.

Viime keväänä harkitsin vakavasti ratsastuksen lopettamista kokonaan. Yksi syy oli myös se, että olin luopunut Väiskistä, minkä piti olla elämäni viimeinen hevonen. Oma kasvatti minkä kasvattaisin varsasta vaariin. Ikävä kyllä Väiski jäi pienikokoiseksi itselle, joten ei ollut järkevää sitä pihanperälle jättää. Harmittaa koska se on Vapusta kauniimpi versio ja ostajalle Väiski oli hevonen muiden joukossa. Onneksi Alex näyttää välittävän pikku ruunasta kovasti.

Vappu ja Elmo kaksi päivää vanhana

Minulla on ollut monta omaa hevosta ja olen ratsastanut varmasti yli sataa hevosta tämän lähes 40 vuotta kestäneen harrastuksen aikana. Vappu on ehdottomasti kivoin hevonen, millä koskaan olen ratsastanut. Ei osaavin ja liikkeistään laadukkain, vaan ehdottomasti kivoin. Ainoa ongelma meillä on ollut sopivan satulan löytäminen. Vapulla on niin pyöreä säätön selkä, että satulat pyörivät ja valuvat. Se myös reagoi herkästi selällään ja kipeytyy lanteista helposti.

Ilman Vappua olisin jo lopettanut tämä harrastuksen. Mutta en halua luopua siitä, enkä pysty sitä kenellekään myymään tai vuokraamaan. Me katsotaan tämä tie nyt loppuun asti yhdessä. Mikäli Väiski jostain syystä kulkeutuu meille takaisin, olen heti valmis ottamaan sen viettämään eläkepäiviä. Mutta tällä hetkellä Väiskillä on vielä paljon edessä ja sen kehittymistä saa ainakin seurata, vaikka siihen ei enää itse pääsekään vaikuttamaan.
Hyvää elämää Sinulle Elmo-Väiski, meillä on täällä sinua aina ikävä!"

- Reija, Vapun omistaja

6. joulukuuta 2015

Tyrkyllä joululahja!

Vähälumisia jouluja itse kullekkin! Vaikka itse kyllä rakastan lunta ja olisi sitä kiva saada. Tilsat on ainoa miinus lumessa, mutta näillä mennään, eipä viime vuonna ollut sen lumisempaa. Tosin vuosi sitten oli pikku pakkasta, eikä näin paljon sadetta kuin on ollut viime päivät. Se kuitenkin säästä. Blogi on viettänyt hiljaiseloa, sillä niin on hevosetkin. Paikat niin paskassa kunnossa ettei voi kunnolla harrastaa ja itse oon viihtynyt töissä. Ja kun on kaukana töissä, niin matkoihin menee se aika mikä pitäisi mennä hevosten kanssa. Mutta kun saan Elmon Ypäjälle, niin pääsen takaisin hevosen selkään aktiivisemmin!

Mutta nyt on tarjolla joululahja yhdelle onnekkaalle lukijalle! Kommentoi jotain alle sähköpostin kera, niin olet mukana valinnassa. Joululahjan sponsoroi Playsson.net.

4.12.-14

20. marraskuuta 2015

Paljonko menee rahaa amatööritasolla?

Luin Horsemailista jutun siitä, miten paljon kenttäratsastajalla menee varusteisiin rahaa. Ja meneehän sitä. On kallista kypärää, turvaliiviä, satulaa, yms. Kun itse olen tavan tallaaja, ja vieläpä pihi sellainen, niin minua hirvittää nuo summat. Olen löytänyt halvalla kelvollista ja joskus laadukastakin, mutta tiedän kyllä eron eri merkeissä. Jos minulla olisi varaa Prestigeen, niin en tuuppaisi esimerkiksi Wintecissä, vaikka kyseiset satulat sopivatkin mulle. Eli toisin sanoen, tyydyn tähän, koska en tiedä paremmasta. Olen kuitenkin löytänyt minulle ja hevoselle sopivat varusteet. Ne ovat myös minun makuuni ja hyvällä huollolla kestävät suht pitkään. Joskus sitä löytää myös laadukkaampaakin halvalla, kun jaksaa etsiä. FB:n kirppispalstat ovat tälläisen pihistelijän kauppoja..

Pyydän huomioimaan että juttu on tehty täysin huumorilla. (:

ESTEMOODI


Suitset, Horse Comfort (alennuksesta 5e)
Korvahuppu, Eskadron (alennuksesta 15e)
Rintaremmimartingaali, Claridge House (vähän käytettynä 20e)
((^ MYYNNISSÄ, liian iso Elmolle ;) ^))
Satula, Passier Papillon (käytettynä 200e)
Satulahuopa, Eggersman (uutena 25e)
Palaromaani, Horse Guard (uutena 50e)
Satulavyö, Horse Guard (uutena 25e)
Jalustinremmit, merkittömät (uutena arvo n. 15e) 
Jalustimet, merkittömät (synttärilahja 29,90e)
Suojat, Lamicell (alennuksesta 55e)
Putsit, Harry's Horse (sponsori 29,90e)

Kypärä, GPA (käytettynä 40e)
Kisapaita, Kingsland (alennuksesta 5e) 
Hanskat, Roeckl (uutena 25e)
Ratsastushousut, CRW (alennuksesta 25e)
Saappaat, Alex's Boots (alennuksesta 145e)
Sukat, Kingsland (uutena 5e)
Bokserit, Derriere (lahjakortti 69,90e)
Turvaliivi (ei kuvassa), Horse Hourse (uutena 120e)





Satulan suojus, Reunos (uutena 5e)
Fleeceloimi, Eskadron (vähän käytettynä 15e)

Saapas- ja kypäräkassi, CRW (vähän käytettynä 10e)
Pipo, Mountain Horse (uutena 5e)
Takki, Horse Comfort (alennuksesta 35e)



Suitset, Schockemöhle (käytettynä 45e)
Satula, Equitare (uuden arvo n. 300e) 
Satulahuopa, Cavalor (käytettynä 25e)
Jalustinremmit, merkittömät (uusien arvo n. 15e)
Jalustimet, Duca (uutena 45e)
Satulavyö, Bucas (uuden arvo n. 30e)
Pintelit, Three Horses of Scandinavia (uutena 10e)
Patjat, merkittömät (uusien arvo n. 10e)

Silinteri, Caldene (uutena 50e)
Kisatakki, merkitön (isosiskolta tilattu mittatilaustakki) 
Hanskat, Roeckl (vähän käytettynä 5e)
Kisahousut, Domino (alennuksesta 25e)
Saappaat, merkittömät (käyettynä 20e)
Sukat, Mountain Horse (uutena 5e)
Kannukset, merkittömät (uutena 5e)


onpa se läski!

Kisapaita, Kingsland (alennuksesta 5e)
Pukupussi, Animo (uutena 5e)
Fleeceloimi (unohtui kuvasta), Anna Scarpati (uutena 200e)

6. marraskuuta 2015

Haastepostaus!

Harvoin jaksan paneutua haasteisiin, mutta tämä oli kerrankin riittävän yksinkertainen minulle ja silti mielenkiintoinen. Kiitos haasteesta Rosalle; http://baypearl.blogspot.fi/

Kuvahaasteen säännöt:

* Valitse neljä kuvaa jotka kuvaavat parhaiten sanoja; Luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä todellisuus.
* Neljän kuvan jälkeen valitse yksi vapaavalintainen kuva, sekä valitse siihen kuvaa parhaiten kuvaava sana.
* Haasta kuvahaasteeseen viisi blogia, joissa bloggaajalla on oma hevonen. Yksinkertaista ja helppoa!

LUOTTAMUS
Ensimmäinen kerta ilman varusteita selässä. Elmo päätyi lähestulkoon heti syömään.
Kuva: Linnea Huilla

ONNISTUMINEN
Mun ensimmäinen 90cm este.

EPÄONNISTUMINEN
Perinteeksi muodostunut laskeutuminen ekalla sänkkärireissulla.

TODELLISUUS
Syöminen. Ja varsinkin tänä syksynä se on ollut in.
Kuva: Linnea Huilla

AVOTAIVUTUS
Penina vääntää asioita jossa oon ite vielä amatööri.

Haastan Nooran, Peninan, Linnean, Jennin ja Miran!

21. lokakuuta 2015

TIHS 2015 kuvina

Otin äärettömän paljon kuvia areenan laidalta, sekä vähän myös katsomosta käsin. Katsomokuvistakin tuli ihan kivoja, mutta näitä löytyy niin äärettömän paljon jo. Halusin siis paneutua löytämään juuri täydelliset kuvat blogiin, näistä kuvista jotka on otettu areenan viereltä. Välillä tuli otettua liian pitkällä putkella ja välillä liian lyhyellä. Välillä asetukset oli pielessä tai kameran linssiin ei muuten vaan sopinut kuvakulma yhtään. Tässä kuitenkin parasta satoa, jota minä amatöörikuvaajana pystyin ottamaan minulle vain vähän tutulla kameralla.











19. lokakuuta 2015

Treenejä kuvin osa 1

Vihdoin ja viimein ollaan päästy sänkkärille! Elmo ei kyllä läheskään ollut yhtä fileis mitä kahtena aikaisempana vuotena. Sen verran perinne kuitenkin, että vuoden ensimmäisen sänkkärireissun pukkitulituksella makasin jälleen pellolla.. :D Niinkuin viimeksikin. Eka sänkkärireissu meni laukatessa jumeja pois. Toisella kerralla treenailtiin vain rentoa ravia ja loppuun palkkioksi mentiin yksi kovempi laukkapätkä.

Toissa viikolla treenailtiin sänkkärien ohella myös esteitä ja Elmo oli parilla Jessen tunnilla lainassa.
Esteitä otettiin ihan kotona, vaikka mua ärsyttääkin meidän pieni kenttä. Elmo oli jotenkin vaisu ja hirveästi piti auttaa, ja ponnistuspaikat oli totaalisen hukassa. Pienesti harmitti, kun edellinen estekerta oli ollut aivan loistava. Loppuun otettiin Peninan avustuksella esteillä laukanvaihtoja. Peninakin kävi seuraavana päivänä selässä pitkästä aikaa, harjoittelivat ruunan kanssa myötä- ja vastalaukkoja. Mä olen tyytyväinen ruunan kehitykseen, vihdoin voin itsekkin ratsastaa laukkaa, enkä vain istua siellä. Elmo on saanut voimaa, ja jaksaa vaihdella tempoa laukan sisällä.

Elmo vähän oireili takajalkaa loppuviikosta, ei ontunut, mutta tuntui selkään kummalta. Reisi myös tuntui vähän pinkeältä. Epäilin lihasrevähdystä, liikutuksesta, tarhasta, potkusta.. Tai jumi, mustelma kaviossa? Ei ikinä tuollaisista tiedä. Ruuna sai kuitenkin lepuutella lihaksiaan viime viikon, tänään juoksutin ruunasen ja meno näytti oikein letkeältä! Tästä pikkuhiljaa palaillaan siis treeniin!

Alkuun meno näytti tältä. Liikettä löytyi ja pää ylhäällä kaahotettiin.

Pitkät jalkkarit tuotti vaikeuksia.. :D







Mauno sen sijaan oli aivan messissä, pohkeet kun antoi niin paksu suokki singahti kuin nato-ohjus. Maunon kanssa ollaan tehty intervallitreeniä. Ruuna sen verran pellolla kuumuu ja rupeaa painamaan ohjalle, että itse en rennoksi tätä saa. Siis suora ylämäki laukassa ja käynnissä takaisin alas. Ekalla kerralla Mauno painoi oikealle aikalailla ja käyntipätkä tapahtui stepaten. Seuraavalla kerralla ruuna tajusi jo paremmin homman nimen, painamisesta ei hajuakaan ja käyntipätkä mentiin rennosti ohjat löysinä. Oli kyllä aivan huippua, se vauhdin määrä! Maunolla on vielä nii äärettömän tasanen laukka. Kentällä sitten vielä rentoa ravia sen verran ettei "peltofiilis" jää päälle.




Niinkuin lukijat ovat varmaan huomanneet, en ole kerennyt ratsastella Bambea. Sen sijaan olen yrittänyt etsiä sille osaavaa ja aktiivista ratsastajaa. Nyt vihdoin ja viimein Penina löysi sellaisen! Hevospiireissä pyörivä Karo on tuttu omistaessaan haastavan hevosen nimeltä Beeda. Beeda ja Bambe ovat hyvin samanlaisia tammoja ja uskonkin että parivaljakon yhteistyö toimii! Yksi huolenaihe vähemmän, sillä Bambe rakastaa kun pääsee kuntoilemaan.


Lähiviikkoina tulossa varustepostausta, asiaa kinnerpateista, lisää treenipostauksia.. Ja pienet mallikuvauksetkin. ;D Elmo ja Mauno pääsevät myös vihdoin ja viimein klippaukseen ensi viikolla!





13. lokakuuta 2015

TIHS 2015


Taas kerran Horse Show tuli ja meni, liian nopeaan! Reissua suunniteltiin tänäkin vuonna ajoissa, asiat oli selvillä reippaasti ennen lähtöä. Kaksi porukastamme sai pressipassin, minä toisena. Mukaan lähti lisäkseni viisi henkeä, Penina, Anni, Löppö, EA, Manta. Saimme lainaan isäni Kian ja kävimmekin työpäiväni jälkeen vaihtamassa autot päittään. Isä sai Saabini viikonlopuksi käyttöönsä. Laivat oli varattu Tallinkilta ja majapaikka oli OldHouse, edullinen hotelli jossa olimme myös viime Tallinnan reissulla.

Perjantaina tapahtui pikapakkaaminen ja rukoilu siitä ettei mitään unohtuisi. Auton lisäksi isä lainasi kamerareppuaan sisältöineen ja hintalappuahan näillä kamoilla on yhteensä siinä 4000e paikkeilla.. Mutta pakko sanoa että sain paljon enemmän irti kuin olisin omalla kamerallani saanut. Mukaan lähti myös kamerajalusta ja yksijalka. Yksijalka varsinkin oli pelastus kun tuo Canon EOS 60D ei ole mistään kevyemmästä päästä ja yksijalkasta sai kätevämmin siirrttyä kuin kolmijalkaa. Fish eye, macro ja 15-35mm putket jäivät suosiolla kotiin.

Perjantai aamulla aikaisin käänty Kian nokka Helsinkiä kohti. Matkalta koukattin porukkaa kyytiin ja kerrankin hyvissä ajoissa oltiin satamassa. Päästiin autolla suoraan keulaan, joten Tallinnan päässä meni vain hetki kun ajettiin laivasta ulos. Laivamatka meni kumman nopeasti, vaikka eihän se kestänytkään kuin 2h. Syötiin aamupalaa ja puhuttiin paskaa.
Ajettiin suoraan Saku Suurhallille, jossa oli jo aamun luokat loppuneet. Minä ja Anni haettiin toista kautta pressipassimme. Saatiin ranteisiin omanlaiset rannekkeet, ja mä kun odotin niin kovasti kaulanauhassa istuvaa lärpykettä! Selattiin pintapuolisesti expo ja mentiin yläkerran katsomoon erityisen hyville paikoille. TIHSille kiitosta siitä, ettei ole omia varattuja paikkoja. Siinä seilattiin porukalla; osa varasi paikkoja ja vahti kasseja ja toinen osa pyöri expossa. Tämä järjestely oli ainakin mulle ihan ok, nimittäin kamerareppu jo tyhjiltään paino aikalailla ja olin kiitollinen ettei expossa tarttenut pyöriä sen kanssa. Meillähän oli pressihuone, mutta ovi sinne oli auki ja siellä ei ollut lukkittavia kaappeja. Pressihuone sijaitsi backstagella, jossa oli vartija, mutta siitä huolimatta en riskeeraanut kameraa.





Expo oli pieni ja sievä, myyjiä taisi olla n. 15-20 kappaletta. Kaikille löyty jotakin, tosin yllättävän vähän oli tänä vuonna kenkiä, kypäriä ja saappaita - joita olisin juuri halunnut katsella. Muutamilla oli todella hyviä tarjouksia ja parilla vain hyviä. Ja joillakin sitten taas ei ollut tarjouksia ollenkaan, vaan hinnasto normaalina. Erityisesti huovissa, loimissa ja suojissa loistavia tarjouksia! Ainoastaan ulkoloimet puuttuivat. Himoitsi kovasti ostaa koulusuojat, 4kpl olisi saanut 45 eurolla. Sen vähän kuitenkin koulussa käytän suojia, niin ne nyt jäivät Tallinnaan.. Kerrankin kun olisi vieläpä olleet vihreänä! :D
Lopulta tyydyin ostamaan ainoastaan Kinglandin ratsastushousut ja Eskadronin korvamyssyn. Yhteiseen käyttöön ostettiin Peninan kanssa Eggersmanin logolla varustettu estehuopa. Sama huopa löytyi myös valkoisena, jossa oli kantit täysin samanlaiset kuin tuossa Enskan myssyssä. Kovasti harmittaa etten sitä ottanut mukaani, mutta toivon löytäväni kyseisen huovan myöhemmin netistä. Paljon muutakin kivaa löytyi, mutta pidättäydyin jo ostamissani. Loppuvuoden muuttopuuhien jälkeen heitän turhat tavarat pois ja katson sitten vasta että tarvitseeko nyt ostella ja mitä, siksipä tavara sai jäädä hyllyille. Tänä vuonna minusta expo oli vähän latteampi kuin viime kerralla.

Huono kuva, kantit molemmissa on siis sinivihreät.

Fiilis kisoissa oli sen sijaan jälleen kerran mahtava! Yhden luokan voitti venäläinen, jonka voiton tuuletukset saivat koko hallin raikumaan taputuksista. Hän hyppäsi vielä lisääkin ratoja ja joka kerta katsomo taputti kunnolla ja vihelteli ennen suoritusta. Kannustuksesta siitä, että noinkin korkealla voi ottaa ratsastuksen tunteella ja hyvällä meiningillä! Jokaisen virolaisen kohdalla otti sisuskaluissa, kun katsomo räjähti tuuletuksiin. Vähän eri meininki kuin suomalaiset Suomessa..

Illalla väsynyt porukkamme matkasi hotelliin, jonne onneksi ei ollut pitkä matka Saku Suurhallilta. Ilmeni vain, että Kian takakontti ei ole yhtä iso kuin Saabissa. Varsinkin kotiintulomatkalla, Kian takakontti pursui kamaa ja pelkäsi joka kerta matkalaukkuvyöryä kun avasi takaluukun.
Hotellilla osa jäi iltapuuhiinsa, osa lähti hakemaan koko poppoolle ruokaa vanhan kaupungin Mäkkäristä. Eksoottinen kokemus kylläkin, Mäkkärin kanawrapissa on kanaa SEKÄ pekonia. :D Ja huhu, mitkä hinnat! Kolmen pihvin tuplajuustoateria maksoi vähemmän kuin tavallinen juustoateria Suomessa. Saku Suurhallilla pieniä tiskejä oli useampi expoalueella, hinnat oli vähän eri maata myös. Iso salaatti 3e ja kakun pala 2e. Maistoin molempia, älyhyviä!


Perjantaina oli vähän sellainen fiilistelypäivä, lauantaina ja sunnuntaina sitten itsekkin katsoin paremmin expon läpi ja käytettiin hyödyksi pressipasseja. Käväistiin kuvaamassa verryttelyssä, tallialueella sekä areenan vieressä. Haastateltiin neljää ratsastajaa, joista tulossa portaaliin juttuja. Oli aivan uskomaton fiilis kuvata ihan radan vieressä isoja luokkia. Kuulla korvan juuressa hevosen puuskutus, haistaa imelä hevosen hiki ja saada silmiin kavioista hiekkaa. Jollekkin arkipäivää, mutta mulle ei!
Alunperin ajattelin hakea myös HIHSiin pressipassia, mutta nääh. Sen verran on nyt muuta puuhaa ja tulee niin äkkiä TIHSin jälkeen. Eikä se kiinnosta niin paljon kuin TIHS. Mieluummin menen Just Dressagen pisteelle hommiin, siellä siis nähdään!