Ensi esittelyssä Harjakainen

Huom, kännykkälaatu kuvissa

Ravitunneilla tänään ja viime viikon maanantaina ajoin Harjakaisella.
Harjakainen "Harjis" tai "Munis", on Hinkulassa syntynyt suomenhevosori ja käänty vuoden alussa kaksi vuotiaaksi.

Mä en juurikaan oo näillä koulun oripojilla muuta touhunnut kuin vienyt pihalle/tuonut sisälle ja valjastanut Timolle valmiiksi niitä joskus. En oo siis oikeestaa mitää mielipidettä niistä kehittänyt, mutta pakko myöntää et oon ihan myyty Harjikselle. Itseasiassa mä nimenomaan pyysin sitä tän päivän ravitunneille.

Mä arvostan hevosissa sitä että ne voi nopeasti pistää valmiiksi ja nuoresta iästä huolimat Harjis ei oo välittänyt vaikka oon siinä ympärillä säätäny. Se antaa koskee joka paikkaan ja seisoo suht nätisti käytävällä. Pää sekä korvat on vaan se inhottava paikka, oon joutunut opettelee uuden tavan laittaa suitset kun muuten Harjis vaan viskelis päätä ja nostais sen kattoon.

Ajettiin molemmilla kerroilla Timon kanssa, Timo ajo tänään Viken ja viime viikollakin jonkun V-oreista.
Radalla oltiin viime viikolla, Harjis oli tosi mukava ajaa. Kaarteissa jäätiin vähän jälkeen, jollon Harjis pari kertaa sortu laukkaamaan, mutta laski siitä tosi hyvin raviin takas. Näiden jälkeen rupes jo erottaa millon Harjis näyttää vähä siltä et kohta sortuu laukkaan jos ei vähä pidätä. Tänään oltiin hiittisuoralla, alkuun ori tuntu vähän laiskalta ja Timo yllyttiki mua käyttää piiskaa. Loppua kohden mentiinki jo vauhdikkaammin, Harjis otti vissiin vähän matsia kun mentiin rinnakkain jonkin aikaa.
Molemmilla kerroilla Harjis tuntu tosi hyvältä, ei painanut tai vikitellyt vastaan. Totteli ohjaa välittömästi ja onnistuttiin me tehdä tiellä melkein paikallaan täyskäännöskin kun oltiin menossa tietä pitkin alas mutta traktori meniki tukkimaan tien alhaalta ja Timo ei saanut ketään huudettua auttamaan.

Purettiin hevoset ja Harjiksella kerkesi Valentiinin loimi olla joku 5 min kun se oli jo piehtaroinut sen kaulalleen.. :D Mun pikkunen Harjis.

Tulipas lyhyt pätkä, älkää nirhatko.