Ensi esittelyssä Maisa

En ees tiiä miks, mut eka kommentti oli "mitä?!" kun kuulin saavani Maisan ajettavaksi. :D Maisa eli Dream of Change, Hingunniemen yksi tuntsari ravuri.

Maisa toimi malliikkaasti hoitotoimenpiteissä ja antoi tehdä kaiken tarvittavan nätisti. Opettajan mukaan Maisa kyllä saattaa vähä temppuilla joten sille jätettiin päävehkeisiin kitarauta, mut muuten tuli ihan normivehkeet ja koppakärryt.

Ajettiin kolmen muun hevosen kans kaks kertaa hiittisuora ja Maisa oli kyllä tosi kiva, ei painanut yhtään, totteli ohjaa ja yritti parhaansa vaikka loppua kohden vähän tuntu tamma hyytyvänkin. Oli kyl melkone yllättäjä ja voisin lähtee uusiksikin ajaa.

Nää viime päivän päivitykset on kyllä huippu laatusia ja pitusia.. :D

Ensi esittelyssä Jyrki

Lueteltiin hevosia ja listassa ei ollu oikein ketään jota välttämättä olisin halunnut ajaa niin mulle päätyi listan viiminen eli Jyrki. Gimme the Prize on syntynyt 2004, lv-ruuna ja yksi koulun kisailevista ravureista, vaikka harvoin rahoille kukaan Hinkulan hevosista pääseekään..

Jyrki on aina ollut ihan ok käytöksinen, ehkä vähän malttamaton. :D Asiallisesti anto laittaa varusteetkin. Normikamppeet tuli ja muistaakseni mentiin iha hiittikärryist.

Mentiin porukassa hiittisuoralla hölkkää, aika maltillisesti otettiin Jyrkin kans ku en halunnut ottaa sitä riskiä että oltaisiin edessä menevän opettajan niskassa koko matkaa. :D Ekalla pätkällä Jyrki ei olis millään malttanut mennä siten maltillisesti, mutta toka pätkä mentiin jo tosi rentona ja ruuna pehmeni huomattavasti ja oli tosi kiva ajettava. Ei painanut, totteli ja juoksi hyvin. Täl hetkel yks lemppareista!

Takajalat kyllä vetäsee auki joka hiton kerta..

Ensi esittelyssä Harjakainen

Huom, kännykkälaatu kuvissa

Ravitunneilla tänään ja viime viikon maanantaina ajoin Harjakaisella.
Harjakainen "Harjis" tai "Munis", on Hinkulassa syntynyt suomenhevosori ja käänty vuoden alussa kaksi vuotiaaksi.

Mä en juurikaan oo näillä koulun oripojilla muuta touhunnut kuin vienyt pihalle/tuonut sisälle ja valjastanut Timolle valmiiksi niitä joskus. En oo siis oikeestaa mitää mielipidettä niistä kehittänyt, mutta pakko myöntää et oon ihan myyty Harjikselle. Itseasiassa mä nimenomaan pyysin sitä tän päivän ravitunneille.

Mä arvostan hevosissa sitä että ne voi nopeasti pistää valmiiksi ja nuoresta iästä huolimat Harjis ei oo välittänyt vaikka oon siinä ympärillä säätäny. Se antaa koskee joka paikkaan ja seisoo suht nätisti käytävällä. Pää sekä korvat on vaan se inhottava paikka, oon joutunut opettelee uuden tavan laittaa suitset kun muuten Harjis vaan viskelis päätä ja nostais sen kattoon.

Ajettiin molemmilla kerroilla Timon kanssa, Timo ajo tänään Viken ja viime viikollakin jonkun V-oreista.
Radalla oltiin viime viikolla, Harjis oli tosi mukava ajaa. Kaarteissa jäätiin vähän jälkeen, jollon Harjis pari kertaa sortu laukkaamaan, mutta laski siitä tosi hyvin raviin takas. Näiden jälkeen rupes jo erottaa millon Harjis näyttää vähä siltä et kohta sortuu laukkaan jos ei vähä pidätä. Tänään oltiin hiittisuoralla, alkuun ori tuntu vähän laiskalta ja Timo yllyttiki mua käyttää piiskaa. Loppua kohden mentiinki jo vauhdikkaammin, Harjis otti vissiin vähän matsia kun mentiin rinnakkain jonkin aikaa.
Molemmilla kerroilla Harjis tuntu tosi hyvältä, ei painanut tai vikitellyt vastaan. Totteli ohjaa välittömästi ja onnistuttiin me tehdä tiellä melkein paikallaan täyskäännöskin kun oltiin menossa tietä pitkin alas mutta traktori meniki tukkimaan tien alhaalta ja Timo ei saanut ketään huudettua auttamaan.

Purettiin hevoset ja Harjiksella kerkesi Valentiinin loimi olla joku 5 min kun se oli jo piehtaroinut sen kaulalleen.. :D Mun pikkunen Harjis.

Tulipas lyhyt pätkä, älkää nirhatko.

Kahen viikon ravitunnit

Meillä on tässäkin jaksossa ravitunnit aina aamusta, ärsyttävästi nyt vaan aina aamuisin eli sillon kun yön pakkaset on pistäny maan kovaksi ja voidaan vaan kävellä. Radalla voi vielä hölkätä, mutta tällä viikollakin siellä oli treenit ravipuolen tallimestarilla Timolla ja ei voinut sinne mennä.

Torstai 9.11.

Tällä kertaa ravitunnit meillä piti Timo, joka anto kaikille starttareita ja osa meni sitten kahestaan koppakärryillä. Mä menin yhen luokkalaisemme kanssa Vilillä ja hoidettii se kimpassa kuntoon ja kärryjen eteen. Ehin jo iloita että vihdoin päästään menemään kovaa, mutta tällä kertaa se ei ollutkaan ihan niin mukava juttu.

Käveltiin jonossa radalle päin, kun toinen rengas ajoittain piti korkean äänen. Kattelin että rengas on ihan täynnä ja ajattelin että se ois vaa öljyämisen tarpeessa ja lopettaa kohta vikinän. Radalla lähdettii hölkkäämään, jollon rengas rupesi vikisemään kokoajan, jollon Vili otti jalat alle ja mä otin luokkalaiseltamme ohjat käteeni ja ohjasin Vilin jonolta pois sivummalle ettei Vili päättäisi juosta edessä olijan kärryille. Vedin tuhottoman kovaa puolipidätteitä, nojaten taakse ja ottaen jaloilla tukea koppakärryjen etuosasta. Eihän tollanen starttari tajua, että miksi pitäisi hidastaa kun muut porheltaa vieressä tuhatta ja sataa. Kun muut olivat päässeet mukavan matkan päähän, Vili rupesi hidastamaan lopulta kunnolla ja pysähtyi. Odoteltiin siinä kun muut juoksivat radan ympäri ja laskivat käyntiin lähempänä meitä. Huusin Timolle että rengas vikisee, jolloin tämä käski meidän mennä vaihtamaan kärryt ja Timo ajaisi sitten Vilin.

Odotimme että muut olivat menneet vähän edespäin, kunnes lähdimme kävellen tallille päin. Vili tuntui haluavan juosta, eikä olisi halunnut jättää muita, tämä vastentahtoisesti heitteli päätään ja oli rynnimässä juoksuun koko ajan. Yhtäkkiä pisti vain liinat kiinni ja oli peruuttamassa ojaan ja ennen ojaa vain hyppi pystyyn ja potki kärryjen kurasuojuksen puoliksi irti, jollon munkin oli pakko hypätä kyydistä ja ottaa riimusta kiinni. Onneksi oli mukana riimunnaru ja loppu matka meni sitten kävellen hevosen vieressä. Ensin Vili oli kokoajan rynnimässä kovaa käyntiä, mutta rauhottui tallia kohte mennessä ja loput matkasta meni ihan köpötellessä.

Tallilla avattii remmit ja laitettiin ravikärryt Vilille, sekä hetken päästä hoidettiin Timon ajama hevonen että myöhemmin Vili takaisin karsinaan. Pestiin hiestä, loimitettiin ja puhdistettiin varusteet sekä vaihdoin silatyynyn.

Make

Torstai 15.11.

Maa oli taas jäässä ja Timo ajoi radalla sekä ei ollut opettajaa joka olisi tullut meitä vaihtimaan, niinpä kaikki sai tuntsarit ja osa meni pareittain koppakärryillä. Sain Jyrkin, jolla pistin jarrukärryt. Ajettiin jonossa rantatie päästä päähän ja vähän matkaa takasin päin, kunnes käännyttii takasi tallille päin. Neljä hevosta meitä tais yhteensä olla, Viimalla ja Vihurilla meni luokkalaisemme lännensatuloilla toista reittiä pitkin.

Jyrki oli asia mies, vaikka pumpulien laitto on aina yhtä inhottavaa, kuten niiden poistokin. Varusteet niskaan, kärryt perään ja eteenpäin.

Ajettiin rauhallisesti ja ilma oli mielettömän kiva. Jyrki eteni energisesti ja halukkaasti, mutta kuitenkin rauhallisesti ja totteli ohjaa tosi hyvin. Vintiö sen sijaan laahusti aina kauempana ja he ottivat aina vähän ravia että saivat meidät kiinni. :D

Tallille päästyämme loimitin Jyrkin, kylmäsin kaikki jalat ja annoin tälle melassivettä.

Viima