Juoksutusta

Alkuviikosta oli sekä Elmolla että Kissellä maastakäsittelyä, juoksutusta tällä kertaa. Myös Bambe pääsi pitkästä aikaa liinan päähän, mutta harmittavasti en sillon tajunnut ottaa videota! Harjotellaan vielä kypäräkameran käyttöä, joten välillä kamera kuvaa ihan minne sattuu..

Elmo on opetettu jo aikaisemmassa kodissa liinaan ja ohjasajoon, siksi on ollut helppo lisätä se kevyempiin päiviin mukaan. Elmo 4v kuitenkin vielä tarvitsi myös maastakäsittelyä, jotta ihmisen auktoriteetti pysyy. Nyt 5v kautena ollaan maastakäsitelty vähemmän, keskitytty enemmän ratsastettavuuteen.

Kisse ja Bambe ovat molemmat vielä jäykkiä ja lihaksettomia, niinpä saavat liikkua enemmän ilman ratsastajaa, jotta joka kerta ei ole painolastia selässä. Kisseä ruvetaan kohta opettamaan ohjasajoon. Bambe yrittää ajottain päästä liinan päästä pois, joten sillä en lähde kokeilemaan turvallisuuden nimissä kahdella liinalla. 

Juoksutuksessa käytän suitsia (ei deltaa), juoksutusvyötä, suojia tarpeen mukaan. Juoksutan todella todella harvoin ilman mitään "apujärjestelmää". Meiltä löytyy kumichampon, pessoa sekä pitkä liina joka kulkee säältä etujalkojen välistä kuolainrenkaisiin ja jonka nimeä en nyt muista. Pessoa on minulla ahkerammin käytössä, siinä on miljoona eri säätöä jokaisella hevoselle sopivaksi!

Yhdellä liinalla juoksuttaessa laitan lukon kuolainrenkaan läpi kulkemaan leuan alta ja kiinni toiseen renkaaseen, toinen tapa on pistää lukko kuolainrenkaan läpi, niskan takaa kulkemaan ja kiinni toiseen renkaaseen. Valitettavasti kuvaa ei nyt ole, tarkkasilmäiset näkee ensimmäisenä mainitun tavan Kissellä ekassa videossa. Kun ei käytä deltaa, "ongelma" on se että joutuu suuntaa vaihtaessa avaamaan lukon ja säätämään liinaa taas toiseen suuntaan sopivaksi. Minusta kuitenkin delta painaa inhottavasti kuolainta alaspäin ja saattaa painaa hevosen kitalakea, varsinkin nivelkuolain. Kapsonia sen sijaan en ole ikinä päässyt kokeilemaan, mutta sekään ei kuulemma ole täysin pelkkää plussaa?

Elmolla mentiin kahdella liinalla, ensin alkukäynnit maastossa ja siitä jatkettiin kentällä. Ohjasajo jäi näemmä videosta pois, mutta eipä siinä olisi kuin Elmon peppua. Olin laittanut tötteröitä kentälle ja harjoiteltiin tiukempia käännöksiä ja suoristuksia tötteröiden välillä. Elmo meni kuin vieterikoira, takapää ja etupää ihan solmussa. Hetken aikaa kun oltiin saatu suoria pätkiä, jatkettiin ympyrälle ravia ja laukkaa. Ideana oli vain saada eteenpäinpyrkivää Elmoa ja rentoutta. Välillä onnistuikin ja välillä taas ei. Elmo kuitenkin yllättävän hyvin kuunteli ääniapuja, ajattelin että uhmaikä-Elmo olisi ihan kuspää.



Kissen kanssa käytiin toisessa suunnassa pidemmät alkukäynnit ja tultiin yhdellä liinalla ja pessoalla kentälle pyörimään. Kisse oli alkuun todella jäykkä ja kesti kauan lämmetä, laukkojen jälkeen parani ravikin paljon. Otettiin reilusti ravia ja vähän laukkaa molempiin suuntiin, niin että tamma meni hyvin. 2014 talven kiukuttelusta ja menohaluttomuudesta ei ollut mitään tietoa, vaikka kuntoa ei kunnolla liikkumiseen olekkaan ja mahaakin sen edestä. ;D



Bambesta ei tosiaan nyt tullut otettua videota. Juoksutus tapahtui kuitenkin apuna tuo pitkä liina jonka nimeä en muista. Ensin juoksutin molempiin suuntiin ravia ja laukkaa ilman liinaa ja sitten asetin tämän "apuliinan" jalkojen välistä kuolainrenkaisiin. Bambe olisi mieluummin juossut pää pilvissä piaffea, mutta ajottain kulki tosi nätisti. Oikeaan suuntaan tamma kiukutteli ja yritti vaihtaa pari kertaa suuntaa. Tämä apuliina ei tuntunut olevan oikea tammalle, Bambe kulki välillä todella etupainoisena. Ensi kerralla kokeillaan pessoaa korkeammilla säädöillä.
Ravi oli ok, laukka taas ei. Kun Bamben lomakuukausien jälkeen aloin sillä ratsastamaan, laukka oli hyvin ylöspäin ja näytti enemmän aropupulta kuin hevoselta. Sain ratsastamalla laukan venymään, mutta nyt se on taas pupua..

Seuraavaksi Elmo pääsikin hyppimään, Kisse Roosan selkäänsä ja Jesse meni pitkästä aikaa Bambella!

Ja vielä kisavarustuksella!

Kyran klinikka Ypäjällä 21.3.

Teksti: Penina Peltonen, http://pennien.blogspot.fi / Kuvat: Alex Muurinen

Alunperin emme taloudellisista syistä suunnitelleet edes menevämme seuraamaan kauan odotettua Kyra Kyrklundin kouluklinikkaa, mutta saimmekin "sponsoriliput" Just Dressagelta ja Lampolan Ratsutilalta! Näin ollen suuntasimme lauantaiaamuna kohti Ypäjää.

Kävimme matkalla kahvilla ja syömässä ja ajelimme rauhakseltaan. Olimme yhden aikoihin Ypäjällä. Seurasimme jonkin aikaa oripäivien verryttelyä opistohallissa ja sitten menimme hyvissä ajoin lippujonoon. Saimme paikat puolesta välistä pitkää sivua ja noin keskiriveiltä. Oikein ihanteelliset paikat siis! Paikan päällä olivat "kaikki".

Kyra saapui hyväntuulisena Hockuksen juontamana maneesiin. Heti aluksi Kyra ilmoitti, että ei aio tuoda mitään suuria muutoksia ratsastamiseen. Aiheena olikin "nuoren hevosen tie GP:hen" ja perustyöskentely. Ratsukot oli edellisenä päivänä käyty läpi Kyran toimesta ja järjestetty nyt 30 minuutin sessioihin. Mielestäni ratsukot olivat hyvinkin sopivia ja istuivat ratsun koulutuskaareen, sieltä perusratsastuksesta vaativaan. Kyra mainitsi valmentajien erot, kuinka jokainen valmentaja kiinnittää eri asioihin huomiota. Jokainen valmentaja poimii yhden heikkouden, jota pääasiallisesti parantaa ja korjaa. Tulokseen pääsee eri teitä ja jos yksi ei toimi, kokeillaan toista. Mielikuvien kuningattarena Kyra vertasi tulosta Himalayan vuoreksi; huippu on samanlainen, mutta sinne ylös pääsee montaa eri reittiä!

Ensimmäisessä ryhmässä oli 5-vuotias kouluhevosen alku ja vanhempi kouluratsu. Tarkkailtiin niiden liike-eroja ja ratsastettavuutta. Kyra painotti, ettei muoto löydy vain ohjilla, vaan nimenomaan eteenpäin ratsastuksella. Hän uskalsi rohkeasti käyttää termejä "vemputtaa" ja "sahata". Kokoamisessa hevonen ottaa painoa takajaloille, jolloin etuosa nousee. Ratsastajan täytyisi mieltää ajatusmallina säkä ylös. Ymmärsin myös, kuinka paljon Pia Varjonen on ottanut oppia Kyralta. Vatsalihasten aktivointi oli kuin olisi kuunnellut jotain Pinkin tuntia toistolla. ;) Ei pitäisi ajatella hevosta musta-valkoisesti ylä- tai alalinjan kautta, vaan kuvitella hevosen rungon, kylkiluiden olevan vieterijousi. Jousi supistuu ja venyy ratsastuksen mukaan. Jos ylälinjaa pyöristää, alalinja menee kasaan. Yleisön piti nousta, vetää selkä notkolle ja koettaa nostaa jalkaa. Vaikeaa. Tämän jälkeen sama selkä pyöreänä. Kumpi olikaan helpompaa? Kyra jakoi myös hevosen rungon palikoihin, joiden rajat tulisi ratsastajan hahmottaa. Mikäli ulkolavan palikka karkaa ulos, se tulee korjata välittömästi. Rentoutta alleviivattiin.



Kyra tarkkaili paljon hevosta takaosan työskentelyä ja millaisen "välitilan" takajalat jättivät. Hän suositteli raippaa ulkokäteen, jolloin energia on helpompi ratsastaa ulkojalalle. Näin takajalka saa laukassa enemmän tilaa työskennellä. Suurin "ihmetys" taisi olla, kun Kyra ilmoitti todenneensa, että tuki pitää olla tasaisesti molemmilla ohjilla, ei vain ulko-ohjalla. Tällöin tuntuma on tunneli, jota pitkin hevonen kulkee varmana. Eräänlainen neutraali pakkopaita, jonka ansiosta hevonen lopulta rentoutuu. Itse käsitin tämän nimenomaan hartianlevyisinä käsinä, jonka myös Janne Bergh joutui toteamaan. Tämän ryhmän ratsukoille asetettiin ns. kauhukahva, jonka alta ohjat menivät. Remmi auttoi korjaamaan käsiä ulospäin, ei alas. Kiittäminen ulkokädellä tuotti niin minulle kuin ratsastajillekin päänvaivaa. On vaikeaa korjata samantien vanhaa tapaa. Ideana oli, että kun taputtaa ulkokädellä on hyvä tilaisuus ratsastaa ulkopohkeella eteen tai suoristaa. Muuten ulko-ohja pysyy vakaana. Niskaakin tulisi nostaa vain yhdellä ohjalla. Tässä vaiheessa mieleeni palasi Marko Björsin yksityistunti, jolla oli toissa syksynä. Björssillä taas aika radikaali tapa taivuttaa hevosta johtavalla sisäohjalla ja sisäpohkeella, jopa hieman yli.

Valmentajille oli tarjolla hyviä harjoituksia ja korjaustapoja sekä ylipäätään mahdollisuus seurata ratsastajien korjaamista. Näppärä pikkukonsti istunnan tuomiseen keskelle hevosta (jonka olinkin jo unohtanut) oli, kun Kyra pyysi ratsastajaa katsomaan ulkokautta hevosen häntää. Joskus aikoinaan tämä oli laukannostoissa trendi, tehtiin "Kyra-nostoja"... Mutta toimiva pikkujippo. Painotettiin myös, että satulaa ratsastamalla ei pääse eteenpäin. Satulan hinkkaaminen ei auta. Ratsastaminen on samanlaista kuin polkupyörällä ajo; satulaa hinkkaamalla ei pääse mihinkään - täytyy polkea. Istunta on siis tärkeää, mutta yhtälailla tulee käyttää muitakin apuja.

Paljon oli työskentelyä ulkoapujen kanssa, jos asian voi näin kiteyttää. Siiri Kyrö ratsasti ympyrällä lievää taivutusta ulos, jolloin ulkopohje tehostui. Eräs hevosista tarjosi ravin sijasta aina hieman jännittyessään laukkaa tai piaffea. Ratsastajan tuli ratsastaa voltti ulospäin ja takaosaa ulos, jolloin hevonen korjasi itse tiputtaen raville. Jos laukka nousi uudestaan, voltti toiseen suuntaan. Aina ulospäin. Tämän tyyppisesti on meillä työstetty kuumempia hevosia, joten jo hyväksi todettu harjoitus! Suoristus ratsastetaan sen puolen pohjeavuilla, jolla vähemmän tukea. Kyra painotti, että pohkeita käytetään kuten raippaa; vain tarvittaessa ja nopeasti. Ei puristusta, sillä eihän raipallakaan paineta kylkeä koko ajan.

Ainoana poniratsastajana ollut Ida-Lotte Peltoniemi ratsasti ravissa avotaivusta uralla. Poni juoksi jonkin verran alta ratsastajaa karkuun, jolloin vauhti kiihtyi avotaivutusta tehdessä. Tähän neuvona Kyra pyysi Ida-Lottea tekemään taivutusten aikana käynti-ravi siirtymisiä. Näin poni jäi odottamaan ratsastajaa ja jaksoi keskittyä paremmin.



Loppuun vielä mielikuva. Kyrklund sanoi, että kouluratsastaja on kuin leipuri. Saadakseen tietynlaisen kakun, tulee käyttää tietynlaista reseptiä, johon kuuluu tietynlaisia perustarvikkeita. Halutessaan erikoisempaa leivoskakkua, tulee ainesosiakin muuttaa. Parhaimmillaan kouluradan aikana tulee käyttää useampaa eri reseptiä saadaakseen onnistuneen kakun! ;) Täytyy sanoa, että sessiot olivat mielenkiintoisia ja pidin siitä, että jopa Suomen kärkiratsastajat joutuivat hiomaan ja palaamaan perusasiohin. Temppuja ei ollut tarjolla, eikä toivottavasti kukaan sellaista odottanutkaan! Viimeisellä puolituntisella näki jopa (!!) piruetteja ja se oli mielestäni riittävästi. Iso kiitos Hevosopistolle ja itse professori Kyrklundille!

Instagramissa pieni kuvakisa #playssonnet, jaossa Kyran nimmari. Osallistu!

Pohjat sulaa!

Kenttämme on kovaa tahtia yrittänyt jo sulaa, mutta yöpakkaset on tehnyt parhaansa estääkseen tämän. Nyt joitakin päiviä ura on jo ollut parempi ja eilen koko kenttä oli täysin sulana! Tuntuu että kaikki hevoset ovat vähän hammasta purren kiertäneet kenttää minkä jaksavat koko talven, varsinkin Elmo. Nyt pääsee taas hyppimään ja kunnolla eteenpäin maastossakin, meillähän on naapurin peltokin käytössä. Kissen kinnerpatin takia tammakin on liikkunut niin vähän kovien pohjien takia, nyt pääsee sekin kunnon kohotukseen kun kenttä pehmeni. Ja mullakin alkaa työt 2 viikon päästä, ootan niin kovasti jo!

Elmo ei ole kuljetuskaluston puuttuessa (ja mun sairaalajakson takia) päässyt käymään Miksun tai maneesien luona, joten taukoa hyppäämisestä tuli reilu 2 kuukautta. Ja se on harmi, koska Elmo on ihan liekeissä kun pääsee hyppimään, niin kovasti yrittää vaikka ei vielä täysin tiedäkkään minne kaikki neljä koipea pitäisi asetella. Marianne tuli auttamaan mua yksi päivä että irtohypytetään ruunaa, pääsee ensin vähän muistelemaan mitä pitikään tehdä.

(c) Marianne Kriikkula

Nyt on myös neuroottinen, tarkka ja säännöllinen hevosen omistaja päässyt kotiin ja meininkiin vuokraajien kiusaksi.. ;'D Tässä viikon sisällä meillä on melkein aina ollut eri suojat, eri loimi ja eri varusteet.. Elmollahan on neljät omat suojat ja välillä ollaa lainattu Bambenkin suojia. Kevätsiivousta odotellessa, saa turhat kamat piiloon ja korjattua kaikki rikkinäiset, sitten parempi lähteä miettimään selkeämpiä varusteita vuokraajiakin ajatellen.

Irtohypytyksen jälkeen Elmo lähti selkeesti varmemmin hyppimään ristikkoa Elisan kanssa seuraavalla viikolla. Ensimmäinen este oli Elmosta järkytys, mutta siitä jatkui hyvin sujuvammin.

Myös Elmon liikutuskalenteri pääsi takaisin käyttöön, johon siis suunnittelen max. 4 viikkoa eteenpäin ruunan liikutukset. Aina joutuu säätämään aikataulujen, terveyssyiden tai sään takia, mutta näin suurinpiirtein soveltaen on edes jonkinlainen suunnitelma, johon on huomioitu rokotukset, kengitykset, valmennukset, kisat yms. Elmo kääntyi 5 vuotiaaksi vuoden vaihteessa ja se meinaa muutosta vähän treeniinkin. 4krt ratsastus muuttuu 5krt ratsastus per viikkoon. 2 vapaaksi jäävää päivää on pyhitetty vapaapäiviksi tai maastakäsittelyyn. Jos ja kun löytyisi sopivat vermeet ja kärryt, niin yksi päivä olisi ajopäivä. Tarkoitus olisi myös opettaa Kisse ja Elmo toimimaan käsihevosina, niin että heitä voi vetää perässään jos aikataulut menee tiukoiksi joku päivä. Elmo näytti jo lupaalta kun kävimme maastossa, Elisa ratsasti Elmolla ja minä menin edellä Lotan (shettis) ja kärryjen kanssa. Elmo ei välittänyt kärryistä mitään, sen sijaan kuin Kisse tuskin olisi suostunut ravaamaan perässä kovin mielissään. Kokeilin tuolloin myös uutta GoPro Hero3 White -kypäräkameraani, mutta menee tovi että saan videon tänne. Heti aluksi näkyy kuinka kaadan meidän paksun shettisparan.. Myös Roosa kokeili Akron ja esteiden kanssa kameraa ja alku on kyllä tuntunut lupaavalta kameran osalta! Äänenlujuutta pitää viedä säädellä, ei videossa ääniä oikein meinaa kuulua. Ostin kameran vähän käytettynä, joten siinä ei ollut ohjeita mukana. Niinpä jouduin paskalla englannillani katsomaan opetusvideoita youtubesta että saisin edes kameran vesitiiviin kuoren irti. Sain mukaan 2GB -muistikortin, isäni lupasi sponssata isomman. Tuo muistikortti pystyy kuvaamaan vain 15min, uuteen korttiin pitäisi mahtua ainakin tunnin verran materiaalia.

Elmo on mennyt tasasen paksua koulua viimeiset 2kk, nyt on aika siirtyä "ulos"! Treeniin sisältyy enää yksi koulupäivä, jos sitäkään. Muut on esteitä, puomeja ja erilaisia maastoja. Ja treenien pituus/vaativuus kovenee. Esimerkiksi käyntimaastot ovat pidempiä ja pellolla mentäessä mennään lujempaa. Kentällä taas mennään lyhyempiä pätkiä, mutta vaativampia tehtäviä.
Maastot Elmolla sujuu kokoajan paremmin. Välillä jotain hätkähtää tai ravatessa ohi vilkuilee postilaatikoita yms, mutta ei pysähtele tai pyri kotiin päin. Pysyy myös pellolla kaahatessakin kuskin hallinnassa.

Ajattelin tehdä superpostauksen viikonlopun Ypäjä reissusta, ensin oripäiviä, Kyran klinikkaa ja lopuksi hallikenttäkisat. Aika ei riitä kuitenkaan kaikkeen, oripäivät jää näkemättä, Kyran klinikalta mulla on tuskin mitään fiksua sanottavaa ja hallikenttiksistäkin kuvaan (tai yritän kuvata) vain maasto-osuuden kun siskollani on samana päivänä rippijuhlat joita vietetään keskipäivästä hetki ennen kuin lähdetään Ypäjälle takaisin Turusta. Sen sijaan yritän saada laadukkaita kuvia hallikenttiksistä, jos en muuta päivitettävää blogiin viikonlopusta keksi niin saadaanpa kuvista blogin täydennettä.

Alla vielä muutama fiilistelykuva viikon (?) takaisesta kun kellään ei ollut ulkona loimia!

Elmo

Salli

Bambe

Vespa, taka-alalla Putte

Alla oleva videonpätkä olkoon GoPron testausvideomme siihen asti kun saadaan hevosaiheista videokuvaa!

Linkkaa blogisi!

Linkitä alas kommenttiboksiin blogisi pienen esittelytekstin kera! Valitsen näistä 5 minun mielestä mielenkiintoisinta blogia, jotka esittelen laajan kommenttini kera muille lukijoille.

Yksi blogi saa erikoispalkinnon (arvo 5e), joka jääköön yllätykseksi! ;)

Voistion harjoituskoulukilpailut

Voistio 14.03.2015

KN Special

Memmu - El Fragante

51,6 %

Team Playssonin kisakausi 2015 lähti Elmon osalta liikkeelle, vaatimattomasti harjoituskilpailuissa, mutta vähän vaativammin HeB -luokka. Tarkasteltuani useasti rataa, tiesin että Elmo kyllä pärjää. Voistion kisat olivat pitkään mielessä, mutta sairaalassa oli liian vähän voimia järjestellä asioita. Siksi Memmu kerkesi treenata vain kerran ennen kisoja, eikä silloinkaan mahtunut rataa menemään meidän pienellä kentällä. Meidän suht uusi vetoautohan hajosi, niin ei päästy viemään ratsukkoa maneesille harjoittelemaan.. Elmon uusi satulakaan ei millään istu, joten Memmu joutui ratsastamaan estesatulallamme. Se ei kyllä tuottanut kuulemma mitään ongelmaa.

Tällä hetkellähän Elmolla käy kaksi vuokraajaa, Marianne ja Elisa. Sairaslomani ajan he ovat joutuneet tyytymään perus koulutreeniin, kun kaikki paikat jäässä. Elmo tuntuu vähän tylsistyneeltä, onneksi paikat on ruvennut sulamaan. Herra pääsee maastotreeniin. Kun saadaan auto kuntoon, niin Miksukin pääsee taas hyppimään ruunalla. Kun minä itse paranen, niin  lähdetään treenailemaan naapurin maastoesteradalle, jospa se olisi sulana siihen mennessä!

Mutta itse asiaan takaisin. Meiltä lähti kisoihin myös Jenni ja Anni Vespalla (Anni HeC ja Jenni KN Special). Jennin autoa saatiin tällä kertaa lainaksi vetämään meidän traikkua. Olimme pyytäneet myöhäistä ajankohtaa radoillemme, joten aamulla oli aikaa kunnolla letittää hevoset. Elmo meni viimeksi vähän nihkeästi Miksun traileriin, tällä kertaa traileri oli yhtä hämmentävä kokemus. Liinan avulla ruuna tuli kuitenkin äkkiä sisään. Eipä tarvinnut hävetä hevosen koulutusta, Vespa meni vielä nihkeämmin traileriin! :'D Tavarat laitettiin auton takaluukkuun ja lähdettiin kahdella autolla matkaan, sen verran oli väkeä messissä, vaikka Memmu ja Jessekin tulivat omilla autoillaan paikalle. 

Saavuimme vähän myöhässä paikan päälle, verryttelyjä oltiin aikaistettu. Heti varusteet molemmille hevosille päälle ja ratsastajat kyytiin. Verryttely oli pikainen, varsinkin maneesissa Elmo ja Memmu kerkesivät tosi vähän pyörimään. Jo verryttelyssä Elmo kulki nihkeästi ja sama jatkui valitettavasti radalla. Kuvasin radan (ja tällä kertaa sain asetuksetkin maneesiin sopivaksi) joten jätin huomioimatta tiettyjä asioita ja oletin siinä vaiheessa että meni paremmin kuin menikään loppujen lopuksi. Katsoin radan uudestaan videokamerasta ja näin virheet jotka radalla tuli, mutta kaikesta huolimatta rata oli Elmon tasoinen ja tosi hyvä ekaksi radaksi vähäisen treenin jälkeen. Elmo ei ollut kokoaikaa pohkeella, kulki kuin täi tervassa ja laukannostot taas jäivät hitaiksi. Tahti kuitenkin pysyi samana ja tiet olivat hyvät. Elmo ei pöllöillyt, kuten pelännyt tuomareita. Vähän pettynyt olen pysähdyksestä, se on yleensä ainut täydellinen asia jonka itse osaan ruunan kanssa tehdä. Sekä laukannostot! Niitä pitää tosissaan lähteä treenaamaan, että ne tapahtuvat nyt eikä kohta. Kaiken kaikkiaan radassa oli siis plussia yhtä paljon kuin miinuksia ja sen enempää ei voinut Elmolta pyytääkkään, ensi kerralla voi jo vaatia parempaa suoritusta kun nyt pääsee pikku hiljaa taas kunnolla treenaamaan. Tästä on hyvä jatkaa vaikkapa Takkulaan tai Uusmattilaan ensi kuussa?

Radan jälkeen Roosa meni taluttelemaan Elmoa ulkokentälle ja puhuttiin Memmun kanssa radasta sekä jatkosta. Memmu kertoi mielipiteensä radasta, mieleen jäi ainakin että ruuna oli ajoittain pohkeen takana ja kulki tosiaan liian vähän eteenpäin. Myös lyhyt verkka veroitti suoritusta. Memmun kanssa samoilla linjoilla oltiin siinä että Elmon pitäisi päästä nyt baanailemaan pellolle kunnolla, kun löytyisi joku jonka uskaltaisi kyytiin pitää. Elmo saisi virkistystä, kuntoa ja laukkaamisen myötä laukan laatu ja voima paranisi, samalla toki myös ravinkin siinä samassa. Kun itse pääsen selkään, niin ruokintakin saa lisää energiaa, nyt ollaan menty täysin vain perustarpeella.

Paperissa oli numeroita 5, 5,5 ja 6. Toinen laukannosto oli kolmonen ja pari nelosta. "Kivan, mutta vielä keskeneräisen oloinen hevonen" Prosentteja tuli lopulta 51%. Tuomari oli todella tarkka, tuttumme oli luokassa puolessa välissä ja sai 52 ja risat prosentteja.

Elmo kuvapostaus

"Iso sydän ja niin hyvä pylly 

Skidi ukko mut suuret puheet 

ja lasten osastolta sopivasti uudet kuteet 

Antaa jengin kytee se on niiden harmi 

Eikä mun tarvi sopii yhteenkään standardiin 

Hah niille jotka joukost erottuu 

Mä oon ehkä pieni mutten silti heikko 

Siks selkä suorana mä seison" 

Uniikki - Pätkätöis

Horse Fair -messut päivä 2

Mitäköhän sunnuntaista kirjottaisi kun viime päivityksessä avauduin jo kaikesta!

No mutta sunnuntai oli siis talliporukan kanssa reissu messuille. Minä, Penina, Löppö, EA, Jesse, Anni ja Hemu lähdettiin kahdella autolla liikkeelle. Meillä on TAAS auto rikki joten jouduttiin lainaamaan Annin autoa.. Muovipussillinen eväitä messissä lähdettiin kaahaamaan kohti messukeskusta. Tällä kertaa jopa päästiin parkkihalliin, lauantaina jouduttiin parkeeraamaan jonnekkin älyttömän kauas ja kävelin huohottaen ja luulin kuolevani. :D

Kiertelin suurimmaksi osaksi yksinäni expossa etsien kuumeisesti saappaita tai kenkiä. Paljon kivempaa tonkia itsekseen, ei tarvitse odotella taikka kiirehtiä muualle muiden perässä.
Päivän päätteeksi olin löytänyt kolmet budjettiin sopivat saappaat, mutta mistään ei löytynyt kokoja. Löysin kivan näköiset kengät 30 eurolla, mutta viereisessä kojussa olleet saappaanvarret oli liian pienet. Tyhjin käsin (taino jaloin) lähdin siis. Pikku hiljaa sitten löysin kaikkea muuta pientä paitsi ostoslistalla olevia.

Lopulta ostin t-paidan, kouluraipan, showshinea, kisakansion, saapassukkia, riimun, riimunnarun, Väinölle näyttelyhihnan, farkkuratsastushousut, yleissatulahuovan, satulavyön ja palaromaanin.
Ostokset on myös videon muodossa, mutta jostain syystä ääni ja kuva ovat astetta huonompana..





Sunnuntai aamupäivällä oli kepparikisat, jossa oli mukana meidän tallilaisia. Lue lisää suoraan Peninan blogista! Itse en kerennyt paikalle, koska samaan aikaan olin kuvaamassa kevään trendi juttua artikkeliani varten. Kuvista tuli tosi huonoja, katsotaan mitä saan aikaiseksi!

Ensi viikonloppuna Voistiossa koulukisat sekä koirien match show johon tällä kertaa lähtee sekä Väinö että Sulo! Memmu kävi tänään ratsastamassa Elmoa ja lauantaina startataan ensimmäinen KN Special. ;) Pappaa jännittää ja harmittaa ettei ite pääse selkään!

Horse Fair -messut päivä 1

Sairaalasta pääsystä on vasta reilu viikko, mutta eihän Horse Fairia voi missata! Saatiinhan Peninan kanssa tänäkin vuonna vielä bloggaajapassitkin. Treenailin kävelyä viikon, uskalsin kevyesti lähteä Helsinkiin. Löysin onneksi kaapista myös puhtaana ainoat löysemmät farkut, ettei tarvinnut lökäreissä lähteä! :D

Perjantaina pakattiin kamat kassiin, katsottiin ohjelmaa läpi ja listattiin vähän ostoslistaa. Mulla oli kerrankin astetta enemmän rahaa ottaa mukaan ja se huoletti, vaikka nykyään olenkin pihi ja tarkka mitä ostan. :D Miran hienon tekstin takia päätin vihdoin satsata itseeni. En omista enää saappaita, johdpurit homehtuu tallissa, ratsastushousut on perseestä puhki ja hanskatkin reikiä täynnä. Niinpä ostoslistani tärkeimmät oli kengät + chapsit tai saappaat, ratsastushousut ja ratsastushanskat. Näiden jälkeen voisin miettiä muuta tarpeellista. Tarpeellista ja vähemmän tarpeellistahan olisi monta monta asiaa, mutta mä olen sellainen että ostan niitä pikku hiljaa enkä kaikkia kerralla. Elmolle tärkeimmät olisi uusi satulavyö, palaromaani ja kenttäbootsit. Kisselle suitset. Bambelle sisätoppaloimi. Ja koirille luita ja jotain muuta lisäksi.

Lauantaina laitettiin hevoset ulos, joten lähtö viivästyi aamupäivään. Horse Fairissa on ainakin nyt kahtena viime vuonna ollut lähes samat ohjelmat molempina päivinä, joten toisen päivän poissaolo ei ohjelmissa vaikuta. Minusta tuntuu aina että tunnit loppuvat kesken. Ohjelmia on kattavasti ja paljon erilaisia, kaikille jotakin. Minun on kuitenkin vaikea löytää itselleni sellaista ohjelmaa, mitä jaksaisin kuunnella. Ei sillä että ohjelma olisi tylsä, vaan siksi että olen itse vain liian levoton. Mielenkiintoisia ohjelmia lauantaina oli muunmuassa;

- Hevosen hyvinvointi hevosen näkökulmasta
Liisa Harmo, eläinlääkäri
- Ratsastajan ryhti/ryhtivirheet, sekä istunnantoiminnallisuus ja avuilla vaikuttaminen
Aira Toivola, AT Ratsastuspilates
- Turvattu alku - siitostamman varsottamisesta varsan ensimmäiseen viikkoon
Pia Raistakka, Suomen Hippoksen eläinlääkinnän asiantuntija
- Satulansovitusnäytös
Katja Rikassaari, Satulapaja oy

Harmillisesti ei ollut mitään kengitykseen liittyvää, että olisin saanut jonkinlaisen artikkelin kirjoitettua. Kengitysseppien osastolla ei myöskään ollut mukana ketään sellaista seppää jota olisin halunnut haastatella. Niinpä päätin yrittää tehdä vähän kattavampaa postausta ohjelmasta "Kevään trendit ratsain! Powered by Keravan Horse & Rider Oy, juontajana Ronja Salmi" Tätä en ehtinyt tehdä lauantaina, joten se siirtyisi sunnuntaihin.

Paljon pyörittiin expo-osastolla. Katselin oikeastaan silmämääräisesti kaikkea vähän läpi, ajatuksena että sunnuntaina on enemmän aikaa ja katselen kaikki kojut kunnolla läpi. Expossa oli aikalailla samat yritykset kuin aina hevosmessuilla, harmillisesti halpa saksalainen yritys (jonka nimeä en nyt muista) ei saavu näihin "pieniin" suomalaisiin hevostapahtumiin. Muutama minun mielestäni turhakin yritys oli taas paikalla, en tiedä miten he voittavat rahansa takaisin kuin pelkkä pöytäpaikkakin on melko kallis messuilla. En missään vaiheessa nähnyt heillä asiakkaita edes keskustelemassa mistään.  Muunmuassa paikalla olleet Hevari, Horze ja Dogfani taisivat tehdä mukavaa voittoa! Negatiivisessa mielessä jäi eniten mieleen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, sen verran naama norsun vitulla istuttiin osastolla. Muissa osastoilla sain hyvää palvelua ja muutama myyjä rupesi small talkkaamaankin. Tietenkin ihmisiä oli mielettömästi ja osastot ahtaita, mutta sille ei myyjät voi mitään. Niin ja muistaakseni hevarilla taisi olla vain yksi pukukoppi ja se oli todella pieni! Muiden pukukopit oli selvästi isompia ja niitä oli useampi. Horzella oli vähän sekavasti 2 vaiko 3 kassaa. Plussaa siitä että useammalla osastolla oli erikseen myyjä käteis- ja korttimaksuille, näin jonot lyheni nopeammin. Itselläni oli tämän takia sekä kortilla että lompakossa rahaa.

En itse vielä jaksa kauheasti kävellä, joten jätin suosiolla muut GoExpon osastot katsomatta. Harmitti vähän, muualla olisi ollut vaikka mitä tekemistä, kuten värikuula-ammuntaa ja seinäkiipeilyä! Myös pressihuoneen luksukset jäi suurimmalta osalta käyttämättä, sinne vei rappuset joita en jaksanut lähteä kävelemään. Kuva ja Kamera puolella käytiin sen verran että kysyttiin olisiko kellään kypäräkameraa myynnissä, mutta palattiin tyhjin käsin. Katsottiin myös taideseinät läpi että löytyisikö Wilma Hurskaisen kuvia sieltä, mutta tänä vuonna ei ollut. Iltapäivällä hengailtiin isäni kanssa joka tuli nimenomaan kamerapuolen takia käymään tapahtumassa. Iskä myös kustansi meille Hesburger -reissun, jossa oli järkyttävät hinnat "normaaliin" Heseen verrattuna.

Aluevalmennus 10.-11.1.

Ypäjälle lähdettiin taas kenttäratsastuksen aluevalmennuksiin viikonloppuna 10.-11.1. Samaisella  viikolla Elmolla oli kevyemmät päivät, koulua ja muutamia hyppyjä. Pakkaamiset tehtiin perjantaina, olin viikon mittaan pessyt ja putsannut varusteet. Perjantaina Penina haki Korpikylästä Mikael Wahlmanin nimellä varustetun trailerin lainaan, että se on komea traikku! Iskä tuli perjantaina myös pappani autolla. Meillä ei tuolloin ollut vielä Saabbia vetoautona eikä omaa traileria, niin jouduttiin sooloilemaan iskä vetämään isänsä autolla lainatraikkua.
Kaikki meni kuitenkin hyvin, yhden pysähdyksen ja monien kilometrien jälkeen oltiin hyvissä ajoissa Ypäjällä.

Ensin oltiin wanhassa maneesissa kouluratsastuksen merkeissä. Tuntimme oli klo 13 kahden muun ratsukon kanssa. Maneesin kulmiin oltiina asetettu puomit 45 asteen kulmaan, osoittamaan tarkasti kulmat. Tarkoituksena oli ratsastaa kunnon kulmat, vetämättä sisäohjasta tai asettamatta liikaa. Ensin vähän "löysemmät" kulmat, hevosten vertyessä piti ratsastaa syvemmin kulmat. Tämä oli kumman vaikea tehtävä, ulko-ohja löystyi kokoajan enkä saanut pohkeella Elmoa kääntymään. Kulmien välissä olisi pitänyt ratsastaa suoraan, mutta ratsastimme kokoajan lyhyet sivut kuin pienenä kaarteena.
Käynnissä tehtävä oli vielä ihan helppo, mutta ravi oli ongelma. Laukkakin meni ihan hyvin, välillä otin kevyessä istunnassa reippaampaa laukkaa pitkillä sivuilla. Tehtävää vaikeutti uusi satulamme, joka kippasi jatkuvasti vasemmalle. Keskityin parhaani mukaan että painoni olisi oikealla, mutta satula liukui silti. Katsoimme jalustimet kuntoon ja vyön kireyden, sitten satula pysyi vähän paremmin omalla kohdallaan. Ilmeisesti myös hermostuin tai jännitin, Elmo viskeli ajoittain päätään. Epäilin että käteni oli epätasainen tai vedin liikaa ohjista, kun keskityin käsiinkin vielä enemmän, viskely väheni. Satulaan ja käsiin keskittyessä, itse tehtävä meni meiltä vähän ohi ja halusin vain saada Elmon toimimaan niin hyvin kuin aikaisemminkin. Meillä oli myös ainoastaan kannukset, videolta näkee miten turhaan jumputan kannuksia kylkiin. Seppo sanoikin että kannukset pois ja raippa käteen! Ja ihan aiheesta, kotonakin Elmo kulkee reippaammin eteen vaan sillä että raippa on kädessä, vaikka sitä ei käyttäisikään.

Elmo oli hikinen, kylmäyspatjojen tehdessä hommansa, fleece imi hikeä. Vaihdettiin toinen loimi ja Elmo jäi opiston karsinaan syömään heiniä. Iskä, minä, Penina ja Roosa lähdettiin isäni luo Turkuun yöksi.



Sunnuntaina olimme vähän nippa nappa Ypäjällä, vielä piti kävellä majoittumistallista wanhaan maneesiin. Tällä kertaa oli vuorossa puomeja ja kavallettaja. Videolta näkee paremmin puomitehtävää. Nyt oli kannukset poissa ja raippa kädessä, Elmo kulki paljon enemmän eteenpäin. Raippaa ei tarvinnut näpäyttää kuin kerran kaksi koko tunnin aikana. Tehtävänä oli siis ylittää kolme puomia ravissa, ja se olikin Elmolle tosi hyvää treeniä ja tämä tehtävä tulee vielä ohjelmaamme kotonakin! Oikeaan suuntaan Elmo oli erikoisen hyvä, vasempaan ruuna oli paljon jäykempi eikä kuunnellut pohjetta yhtä tarkasti. Elmolle tiukat käännökset on muutenkin hankalia, ollaan niitä liian vähän menty kotona. Tehtävä vaihtui kahden suoralla olevan puomikasan ylitykseen laukassa. Elmo meni tosi hyvin! Ollaan ehkä kerran aikaisemmin menty laukassa puomeja. Tajusin tuolloin että miten vähän ollaan ylipäätään kotona tehty laukkatreeniä, pakko petrata siinä. Kolmas tehtävä oli kavalletin ylitys ja sitten toinen hyppy tuli pienelle pystylle.
Meillä oli kaksi satulaa mukana ja erehdyin ottamaan uuden satulan, joka ei sitten ratsastaessa sopinutkaan Elmolle. Satula valahti jatkuvasti vasempaan, eikä auttanut mikään. Todennäköisesti sekä minä että Elmo ollaan myös vinoja vasemmalle, mutta toisten satuloiden kanssa ei ole käynyt näin. Pystylle otettiin siis pari hyppyä mahdollisimman hyvin ja lopetettiin siihen koska oli mahdotonta hyppiä sillä satulalla.

Kaiken kaikkiaan saatiin hyviä neuvoja taas Sepolta ja lisää ideoita kotitreenaamiseen! Kotona katottiinkin heti välineet kuntoon, nyt on satula joka ei liu'u sekä joustamaton satulavyö.

Maaliskuu tarmoa täynnä!

Tai otsikko on ehkä vähän harhaa johtava.. Aivot raksuttaa ja toimii, kroppa ei vielä pysy mukana ja koitan muutenkin ottaa rauhallisesti. 5,5 viikkoa makasin sairaalassa ja perjantai illalla pääsin vihdoin kotiin oman kullan kainaloon ja koirien pusuteltavaksi! 3,5 viikon kohdalla pääsin fysioterapeutin kanssa seisomaan sängyn viereen kahdeksi minuutiksi. Toisella kerralla pyörryin ja myöhemmin pyörryin uudestaan vessareissulla. 5 viikon jälkeen kävin 3 kertaa alakerran kahviossa ja seuraavana päivänä pohjelihakset olivat täysin jumissa.. Eilinen meni hyvin, mutta saatoin vähän liikaa liikkua yhteen päivään nimittäin tänään on heikottanut enemmän.

Eilen kävin tallilla kun Penina laittoi äitinsä kanssa hevoset ulos. Hepat voi hyvin. Elmo oltiin jo jokunen aika sitten kengitetty Ismon toimesta, Kisse odottaa seuraavaa Ismon tuloa. Bambe jäi ilman kenkiä kun liikkuu sen verran vähän ja pohjat vielä pehmeät. Saa uusiksi kengät taas kun pääsen selkään ja tammaa treenaamaan kunnolla. Kisse on säilynyt haavoitta, vaikka on surullisen kuuluisa itsensä vahingoittamisestaan. Kisse on jo pitkään saanut kasvattaa tukkaa, mutta Elmokin on talvella saanut kasvattaa lettiään. Ennen kisakautta siistitään kuontalo kuosiin.

Kun tästä olo vähän vielä paranee, etsin Elmolle koulusatulan ja jonkin koulu- tai yleispenkin Kisselle. Nythän tammalla on käytössä vain ratsastusvyö jossa on jalustimet, itse en vaan ole vielä päässyt testaamaan sitä. Samaten Kisse tarvitsee uudet suitset, nyt tammalla on x-full meksikolainen joka on liian iso eikä istu kunnolla.

Elmoa on säännöllisesti ratsastanut Roosa ja Peninan löytämä nuori nainen, Marianne. Molemmat ovat menneet vain koulua kentällä, vähän oon huolestunut että miten tylsistynyt Elmo on. :D On kuitenkin kuulemma toiminut hyvin molemmilla. Todennäköisesti keskiviikkona tulee uusi tyttö kokeilemaan Elmoa, jonka tarkoitus olisi useampana päivänä viikossa ratsastaa ruunalla ja ihan maasta käsittelystä maastoiluun, niin pääsee Elmo taas monipuolisemmin liikkeelle. Onhan ruuna vähän paisunutkin kun on kevyemmin liikkunut niin joutuu pienelle kuntokuurille.
Kisse sen sijaan pysynyt kunnossa, nyt ruvetaan taas astettain rankemmin liikuttamaan. En itseasiassa tiedä onko tammaa ohjasajettu, mutta sitä ruvetaan harrastamaan nyt myös Kissen kanssa.

Maaliskuussa on jonkun verran touhua, tietenkin hevosala elää kokoajan ja vointini mukaan mennään. Penina sai tänäkin vuonna bloggaajapassin (ja toivottavasti minäkin), niin meidät näkee taas Horse Fairissa Helsingissä (la-su 7.-8.3.) molempina päivinä. Laaja postaus viikonlopusta tulossa sen jälkeen. Tarkoitus olisi etsiä Elmolle kisoihin edustusloimi ja löytää uudelle yhteistyökumppanille joku tuliainen. Uudesta yhteistyökumppanista tulossa lähipäivinä postausta myös!

14.3. on Voistiossa koulukisat, joissa Elmo menee KN Specialin luultavasti Memmun kanssa. Se viikko meneekin treenatessa siihen. Peninan selkä on kipeä niin hän ei pysty ratsastamaan. Samaisena viikonloppuna olisi estekisatkin joissa Elmo voisi hyppiä, mutta ruunalla ei ole kukaan muu kuin minä hyppinyt niin paljon että kannattaisi lähteä.

Viikolla 12 on esteklinikkaa ja oripäivää Ypäjällä, saa nähdä mentäisiinkö käymään. Saman viikon sunnuntaina 22.3. olisi myös Aulangolla irtohypytyskurssi. Jos laskujen jälkeen jää rahaa sen verran, voisi sinne lähteä ruunan kanssa.

Huhtikuussa olisikin jo seuraava kenttävalmennus, mutta täytyy katsoa lähempänä missä kunnossa olen. Epäilen että en ole vielä ratsastuskunnossa, ainakaan esteille. Ja en usko että aluevalmennuksiin saa luvan lähteä eri ratsastaja vaikka hevonen olisikin sama.