KN Special
Memmu - El Fragante
51,6 %
Team Playssonin kisakausi 2015 lähti Elmon osalta liikkeelle, vaatimattomasti harjoituskilpailuissa, mutta vähän vaativammin HeB -luokka. Tarkasteltuani useasti rataa, tiesin että Elmo kyllä pärjää. Voistion kisat olivat pitkään mielessä, mutta sairaalassa oli liian vähän voimia järjestellä asioita. Siksi Memmu kerkesi treenata vain kerran ennen kisoja, eikä silloinkaan mahtunut rataa menemään meidän pienellä kentällä. Meidän suht uusi vetoautohan hajosi, niin ei päästy viemään ratsukkoa maneesille harjoittelemaan.. Elmon uusi satulakaan ei millään istu, joten Memmu joutui ratsastamaan estesatulallamme. Se ei kyllä tuottanut kuulemma mitään ongelmaa.
Tällä hetkellähän Elmolla käy kaksi vuokraajaa, Marianne ja Elisa. Sairaslomani ajan he ovat joutuneet tyytymään perus koulutreeniin, kun kaikki paikat jäässä. Elmo tuntuu vähän tylsistyneeltä, onneksi paikat on ruvennut sulamaan. Herra pääsee maastotreeniin. Kun saadaan auto kuntoon, niin Miksukin pääsee taas hyppimään ruunalla. Kun minä itse paranen, niin lähdetään treenailemaan naapurin maastoesteradalle, jospa se olisi sulana siihen mennessä!
Mutta itse asiaan takaisin. Meiltä lähti kisoihin myös Jenni ja Anni Vespalla (Anni HeC ja Jenni KN Special). Jennin autoa saatiin tällä kertaa lainaksi vetämään meidän traikkua. Olimme pyytäneet myöhäistä ajankohtaa radoillemme, joten aamulla oli aikaa kunnolla letittää hevoset. Elmo meni viimeksi vähän nihkeästi Miksun traileriin, tällä kertaa traileri oli yhtä hämmentävä kokemus. Liinan avulla ruuna tuli kuitenkin äkkiä sisään. Eipä tarvinnut hävetä hevosen koulutusta, Vespa meni vielä nihkeämmin traileriin! :'D Tavarat laitettiin auton takaluukkuun ja lähdettiin kahdella autolla matkaan, sen verran oli väkeä messissä, vaikka Memmu ja Jessekin tulivat omilla autoillaan paikalle.
Saavuimme vähän myöhässä paikan päälle, verryttelyjä oltiin aikaistettu. Heti varusteet molemmille hevosille päälle ja ratsastajat kyytiin. Verryttely oli pikainen, varsinkin maneesissa Elmo ja Memmu kerkesivät tosi vähän pyörimään. Jo verryttelyssä Elmo kulki nihkeästi ja sama jatkui valitettavasti radalla. Kuvasin radan (ja tällä kertaa sain asetuksetkin maneesiin sopivaksi) joten jätin huomioimatta tiettyjä asioita ja oletin siinä vaiheessa että meni paremmin kuin menikään loppujen lopuksi. Katsoin radan uudestaan videokamerasta ja näin virheet jotka radalla tuli, mutta kaikesta huolimatta rata oli Elmon tasoinen ja tosi hyvä ekaksi radaksi vähäisen treenin jälkeen. Elmo ei ollut kokoaikaa pohkeella, kulki kuin täi tervassa ja laukannostot taas jäivät hitaiksi. Tahti kuitenkin pysyi samana ja tiet olivat hyvät. Elmo ei pöllöillyt, kuten pelännyt tuomareita. Vähän pettynyt olen pysähdyksestä, se on yleensä ainut täydellinen asia jonka itse osaan ruunan kanssa tehdä. Sekä laukannostot! Niitä pitää tosissaan lähteä treenaamaan, että ne tapahtuvat nyt eikä kohta. Kaiken kaikkiaan radassa oli siis plussia yhtä paljon kuin miinuksia ja sen enempää ei voinut Elmolta pyytääkkään, ensi kerralla voi jo vaatia parempaa suoritusta kun nyt pääsee pikku hiljaa taas kunnolla treenaamaan. Tästä on hyvä jatkaa vaikkapa Takkulaan tai Uusmattilaan ensi kuussa?
Radan jälkeen Roosa meni taluttelemaan Elmoa ulkokentälle ja puhuttiin Memmun kanssa radasta sekä jatkosta. Memmu kertoi mielipiteensä radasta, mieleen jäi ainakin että ruuna oli ajoittain pohkeen takana ja kulki tosiaan liian vähän eteenpäin. Myös lyhyt verkka veroitti suoritusta. Memmun kanssa samoilla linjoilla oltiin siinä että Elmon pitäisi päästä nyt baanailemaan pellolle kunnolla, kun löytyisi joku jonka uskaltaisi kyytiin pitää. Elmo saisi virkistystä, kuntoa ja laukkaamisen myötä laukan laatu ja voima paranisi, samalla toki myös ravinkin siinä samassa. Kun itse pääsen selkään, niin ruokintakin saa lisää energiaa, nyt ollaan menty täysin vain perustarpeella.
Paperissa oli numeroita 5, 5,5 ja 6. Toinen laukannosto oli kolmonen ja pari nelosta. "Kivan, mutta vielä keskeneräisen oloinen hevonen" Prosentteja tuli lopulta 51%. Tuomari oli todella tarkka, tuttumme oli luokassa puolessa välissä ja sai 52 ja risat prosentteja.
Paperissa oli numeroita 5, 5,5 ja 6. Toinen laukannosto oli kolmonen ja pari nelosta. "Kivan, mutta vielä keskeneräisen oloinen hevonen" Prosentteja tuli lopulta 51%. Tuomari oli todella tarkka, tuttumme oli luokassa puolessa välissä ja sai 52 ja risat prosentteja.
Aika tiukka linja! Ei raviosuudet niin pahalta näyttänyt kuin pisteiden perusteella olis luullu, vaikka tosiaan vähän hitaalla Elmo olikin. Huolellisimmalla reiteillä olis tullu helppoja lisäpisteitä :)
VastaaPoistaTuomarin vinkit varmasti hyvää palautetta kun ottaa ne siltä kannalta miten kannattaa, eli opiksi :) Hauska video, ainoa ääni mitä kuului oli Peninan kommenntti: ...ajatella kuinka ruma se oli pienenä...
VastaaPoistaHyvin jaksoi kulkea kauniisti koko radan. Ratsastajalle vaan jalustinta pidemmäksi, kantapäät alas. Jospa jalkakin vähän rauhoittuisi ja pysyis jalustinkin jalassa :)
VastaaPoistaTodennäköisesti ajoittainen kuolaimen alle painuminen vähensi pisteitä, vaikka siitä ei välttämättä ollut mainintaa. Syy kaiketikin on voimattomuus, monella nuorella pahana tapana paeta kuolaimen taakse kun eivät vaan jaksa kantaa.
VastaaPoistaItseasiassa paperissa luki tuosta. Ja juurikin todnäk johtuu voimattomuudesta, vaikka tekee kyllä sitä treenien alussakin..
PoistaKyse ei olekaan väsymyksen aiheuttamasta voimattomuudesta vaan siitä, ettei yleensäkään ole voimaa suorittaa vielä asioita vaaditussa moodissa. Voima kantaa itseään (ja ratsastajaa siinä samalla) tulee vain ajan kanssa. Itse suosisin paljon avoimempaa muotoa tai unohtaisin koko pään asennon hetkeksi ja keskittyisin hyvään tahtiin ja liikkeeseen koko kropan läpi. Kun löytyy liike perästä eteen kunnolla selän läpi ja rentous niin se sopiva muoto löytyy kuin itsestään.
PoistaTietenkään pää taivaassa kaahotusta ei sallita, vaan kuolaintuntuma pitää hyväksyä.
En voi puhua vuokraajien tai Memmun puolesta, mutta itse kun ratsastan, niin nimenomaan en ole välittänyt päästä vaan takapään energisyydestä - mitä ei tunnu löytyvät radalla millään. Ihan erilainen esteillä ja pellolla. Elmon ongelmana on kokoajan liian korkealla ryhdissä oleminen, muunmuassa eteen - alas pitäisi enemmän löytyä ratsastaessakin, juoksuttaessa suorittaa paremmin koko selän läpi tämänkin.
PoistaKouluratakuolema on kyllä niin tuttua, mutta kyllä ne hevoset ajan kanssa oppii kulkemaan sielläkin, ainakin suurin osa eli toivoa on. Tollasten yliryhtisten ongelma usein on helposti jännittyvä selkä, omani on ihan samanlainen. Mutta ehkä kuitenkim mielummin tämmönen kuin kovin etupainoinen rakenteeltaan oleva, ei ole meinaan kivoja nekään.
PoistaElmo on kuitenkin vasta nuori ja hevoset kehittyy näissä asioissa aika hitaasti, uskon kuolaimen taakse painumisen helpottavan ajan kanssa, voi mennä parikin vuotta että saa riittävästi voimaa, eli älä vaivu epätoivoon.
Jos joskus pääset, niin Kati Rantasta voin lämpimästi suositella valmentajana. Hänellä on uskomaton silmä nimenomaan hevosen liikkumiseen ja rentouteen ja mitä siinä hevosessa oikein milläkin hetkellä tapahtuu. Sekä siiihen mitä sen ratsastajan pitäisi siellä selässä tehdä.
Toivottavasti pääset pian itsekin taas treenaamaan!