Ensi esittelyssä Ginger

Tänään (ti 6.11.) oli tiedossa Apsun estetunti johon Apsu valitsi taas miljoona vuotta hevosia meille. :D Lopulta jokainen kahdeksasta ryhmäläisestämme (luokkamme on jaettu kahteen ryhmään ja meidän ryhmästä on lopettanut 3) saivat hevosen, mutta menimme kahdessa ryhmässä tunnille. Pelkäsin saavani Asterixin, koska olen jo koulu- että estetunnin käynyt tällä. Ei Asterixissä yhtään mitään vikaa, on vain mukava kokeilla mahdollisimman monet hevoset läpi.

Sain Gingerin, eli Kinkun. Rautias puoliverinen ruuna, s. 1996 ja tasoltaan HeA, re 110cm (ainakin vielä 2009). Hingunniemeen tullut 2006.

 

Haettiin hevoset pienestä lumituiskusta sisälle ja me mentiin pesupaikan kautta karsinaan, sen verran mutaset oli jalat. Mä olin kolmen muun kanssa vasta kakkosryhmässä, joten autettiin ykkösryhmäläisiä ja harjasin vähän perusteellisemmin Kinkun kuin mitä normaalisti kerkeisi ennen tuntia.

Kinkulle tuli Kiefferin yleissatula huovalla ja romaanilla, suitset kolmipalakuolaimilla sekä jänne- ja hivutussuojat. 

Kinkku toimi tosi nätisti, seisoi liimattuna karsinassa ja huuli lerppui varsinkin jalkoja harjatessa. Kaviot sai hyvin puhdistettua, takapää nousi vähän kankiasti. Päänkään harjaamisesta herra ei välittänyt. Poika otti halukkaasti kuolaimet suuhun eikä välittänyt satulavyön kiristyksestäkää.

Kun kaikki olivat hetken vitkastelujen jälkeen valmiita, mentiin pihalle kaartoon viltit heppoje seläs ja eräs kolmosen opiskelija katto muutamilta jalustimet ja roikkui toisella puolella ku noustiin selkään.

Vaikka olikin estetunti tulossa, jätin jalustimet melko normaaliin pituuteensa, koska uusi hevonen ja muutenkaan mun kevyt istunta lyhyillä jalustimilla ole niin hyvä että olisin jaksanut ottaa riskiä että nielen hiekkaa. :D

Käveltiin kentälle ja pyörittiin siellä käynnissä alkulämmittelyjä, kunnes ykkösryhmä tuli maneesista ulos. Mentiin maneesissa kaartoon ja ope tarkisti satulavyöt ja otti viltit.

Otettiin pienet käynnit vielä maneesia ympäri. Kinkulla oli tasanen käynti, tosin vähän laahaava ja piti vähän kehottaa rivakkaammin menemään välillä. Kinkku totteli aika mukavasti apuja, aika hyvin myös pelkkää painoa.

Ohjat tuntumalle ja lähdettiin kevyeessä ravissa verryttelemään hevosia, kiertämällä maneesia ja menemällä myös maneesin päädyissä valmiiksi poljetut isot voltit. Kinkun ravi oli tasaista ja mukava keventää, vaikka puolet huomiostani menikin juuri siihen, että saisin vasemman kevennyksen päälle, perkele.

Kun hevoset alkoivat olla kuulolla ja lämpimiä, tehtävänä oli tulla ravissa pienelle ristikolle, hypätä se kevyessä istunnassa ja jatkaa oikeassa laukassa. Jos tulisi väärä laukka, se tulisi vaihtaa ravin kautta oikeaan laukkaan. Mentiin vuorotellen tämä ristikko ja minun vuoroni tuli sitten kolmantena, opettaja käski reilusti ottaa ohjat tiukemmalle ja pitämään harjasta kiinni, koska Kinkun hypyt voisivat olla melkoisia.

Kinkku hyppäsi rennosti matalalta ja tiesin heti ettei jatkussa tarvitsisi pitää kiinni. Taidettiin hypätä kolme kertaa, joista kahdella kerralla jouduin hidastamaan raviin laukanvaihdon takia.

Muutaman kerran hypyn jälkeen keskittymiseni ohjaamiseen herpaantui ja Kinkku käytti tilanteen hyväkseen oikaisemalla, opettaja käski pitää lyhyempänä ohjia ja kun itse katsoin tulevaa reittiä niin ohjaaminen siihen oli helpompaa. Myöhemmi ope kehuiki katseen käyttöäni.

Seuraava tehtävä oli ravata esteelle, hyppy ja laukassa pääty-ympyrä 1,5 kertaa. Tämä tehtiin muutaman kerran ja molempiin suuntiin. Onnistuttiin Kinkun kanssa kohtalaisesti, ohjasin hevosen rauhallisesti hyvin esteelle ja itseäni ei enää yhtään jännittänyt hypyt. Rauhallisesti siirsin hevosen nopeasti raviin jos oli tarpeen ja annoin kevyet laukka-avut, joista Kinkku nousi laukkaan. Nopeatempoisissa tehtävissä minulla on yleensä vaikeutta muistaa, miten päin asiat tehtiin, kuten kevennys tai laukka-avut. Koko tunnin aikana ei ollut kummankaan kanssa ongelmia ja esteen jälkeenkin muistin heti kummat laukka-avut pitää antaa.

Paitsi no, se vasen kevennys on edelleen tuskaa.

Loppuveryttelyt, ravailtiin kenttää sikin sokin ja muutaman kerran me mentiin pääty-ympyröitäkin, Kinkku kun rupesi kuumenemaan ja pysyi näin hanskassa.

Kaiken kaikkiaan olen nyt ratsastanut kolmella Hinkulan hevosista ja Kinkku on kyllä tän hetkinen lempparini ehdottomasti. Rakastuin tasaisiin askeliin ja laukan pehmeyteen, sekä siihen, että sai tehdä vähän töitä, mutta mitenkään halumaton tai kiukkuinen ei herra kuitenkaan ole. Energinen ja mukava kaiken puolin.

Tyytyväisyys: Erityisesti tällä tunnilla huomasin kuinka hyvin käytän katsettani. Kevyt istunta onnistui vielä paremmin kuin ennen, nykyään korjaan automaattisesti itse välittömästi, jos lukitan liikaa polvia ja päästän itseni etunojaan.

Korjattavaa: Hevonen ei ole posliinia, pitäis siis uskaltautuu ottaa oikeasti kireälle ohjat että hevonen olisi paljon enemmän kuulolla. Kinkkukin heti lähti omille teilleen jos vähänkin herpaannuin.