Maanantaina 19.11., oli Outi Tuorilaisen kouluvalmennus johon olin ilmottautunu Nortilla. Olisin halunnu Kinkun kun tällä suju viime tunti paremmi ku Nortilla, mutta Skinkkendaadeli oli jo menny toiselle.
Päästiin aikasin pois maanantai iltapäivän kavionhoito -tunneilta kun tehtiin vain esitelmiä kaviosairauksista. Lähettiin tallille ja touhuiltiin passien kanssa kaikennäköstä, oli niin paljon ylimääräistä aikaa että mä harjasin Maken, pesin sen juoma- ja vesikipot sekä karsinan etuseinän ja kalterit, selvitin harjan, pesin harjat, tein intiimipesun ja pintapuhdistin riimun.
Kaiken tuon jälkeen oli hieman ylimääräistä aikaa, jonka vain hengasin ja hengitin. Kolmen aikoihin ruvettiin laittelee hevosia enemmänki, hain Nortin tarhasta ja vedin pesupaikan kautta kun jalat oli taas nii mutaset. Meinasin tukehtua harjaessani tätä kumisualla, mut vartin päästä hevone rupes näyttää jopa rautiaalta.
Heitin niskaan yleissatulan huovan ja karvaromaanin kanssa, jänne- ja hivutussuojat, kolmipalat ja joustochamponin, tosin ihan nii löysälle kun sen sai.
Vilttien ja hevoste kans käveltii kentälle lämmittelemään, maneesiin päästyämme otettii sitte heti lämmittelyä ravissa ja laukassa molempii suuntiin.
Suunnitelmana oli siirtymiset ja niihin lähdettiin käynnissä kenttää ympäri ja kirjaimen kohdalla piti pysähtyä. Tässä tuli esille miten tärkeää pysähtymiseen valmistuminen pitää tehdä, laitoin takamusta raskaammaksi ja annoin puolipidätteet, Nortti hidasti muutamalla puolipidätteellä, mutta pisti vastaan ohjaa ja lähti saman tien. Outi antoi neuvoksi antaa ihan kunnolla jämäkät puolipidätteet ja selkeät myötäämiset kunnes Nortti pysähtyy kokonaan ja sen jälkeen peruuttaa muutama askel ja lähteä ripeään käyntiin. Tämä toistettiin lukuisia kertoja, mutta pikku hiljaa se rupesi tuottamaan tulosta. Nortti rupesi pysymään paremmin paikallaan ja pisti vastaan ohjaa enää vain pari kertaa. Ensin peruuttamisemme oli hieman vinoja sisälle päin urasta, mutta sisäohjan asetuksella hevonen pysyi suorana.
Tästä jatkettiin harjotusravilla, joka sujui astetta paremmin. Nortti ei tässä pistänyt vastaan samalla tavalla, kunhan vain pidin tarpeeksi jämäkkänä avut, enkä päästänyt Norttia yhtään niskan päälle.
Joissaki vaiheessa sain jopa heti sujumaa oikeen kevennykse!
Laukattiin kans vähän, Nortti yritti taas omia reittejä, mutta hyvällä ohjastuntumalla ja sisäpohjan tuella pysyttii uralla - suurimman osan aikaa.
Tyytyväisyys: Ihan ok tunti oli. Ei parhaimpia, mutta ei huonoimpiakaan. Opin ratsastamaan Norttia kädellä paremmin ja vaikka sekään ei sujunut vielä täydellisesti, niin loppua kohden näkyi suuri muutos tunnin alkuun.
Korjattavaa: Tarpeen vaatiessa jämäkämmät avut ja edelleen sen oikean kevennyksen ylläpitäminen, jonka saaminen ei nyt kestä kovin kauaa, mutta välillä retkahtaa vasemmaksi kevennykseksi. Sekä selkeät linjat ja tiet, hevoselle ei saa antaa periksi kuin vasta tehtävän jälkeen annetaan rentoutua ja olla hetki rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti