30. toukokuuta 2016

Ah, ihana kenttäratsastus

Kenttäratsastus on aina ollut mun mielestä se kiinnostavin asia ratsastuksessa. Kun aloitin harrastuksen, en uskonut että tulisin koskaan hyppäämään yhtään maastoestettä. Se olis vaan ikuinen unelma, niinkuin näytteleminen tai ratsupoliisin ammatti. Lähdin kuitenkin Elmon kanssa aluekenttärenkaan katsastuksiin ja pääsinkin nuorten hevosten ryhmään. Silloin meillä oli paljon autojen kanssa ongelmia ja näin ollen päästiin matkustamaan aluevalmennuksien maastoestetreeneihin vain kerran. Se oli Elmon ja mun ensimmäinen kerta maastoesteillä. Kun Elmo myytiin, jäin vain miettimään että millonkohan sitä pääsee taas hyppimään mastareita. En silloin ajatellut että Maunon kanssa hypittäisiin näin pian, mutta kyllä tuo eläin on osoittanut olevansa ihan äärettömän nöyrä, rohkea ja hieno!

Yhtenä vapaapäivänä olin unohtanut kotiin saappaat, kypärän ja hanskat, enkä siis viitsinyt nousta hevosen selkään. Joten käytiin maastoesteillä, hypättiin kuivahautaa maastakäsin ja kahlailtiin lätäkössä. Mauno olisi enemmänkin halunnut kirmailla lätäkössä, mutta mulla ei ollut liinaa ja multa olisi kastunut housut jos olisin mennyt vielä syvemmälle. "Maastoesteet" Mauno otti lunkisti ja nämä unohdettiin hetkeksi kun ruvettiin taas treenaamaan raviohjelmaa.


Käytiin kuitenkin muutamia päiviä sitten uudestaan maastoesteillä, tällä kertaa olin ihan ratsuni selässä. Selkään nousussa Mauno pyöri ku hyrrä, eikä olisi millään seissyt kun olisin katsonut vyön tiukkuuden. Mietin että mitäköhän tästä tulee jos Mauno ei pysty edes seistä hetkeä paikallaan. Käveltiin kuitenkin rohkein mielin maastoesteille. Oli lämmin päivä, joten Maunon lihakset oli reisien välissä nopeasti sulaa vahaa ja lähdettiin suorittamaan bankettia. Banketti oltiin joitakin viikkoja sitten kävelty kertaalleen ylösalas kun oltiin oltu käyntimaastolla. Näinpä tiesin että Mauno osaisi. Otettiin kuitenkin nyt ravilla; banketin ylätasanteelle tultiin vähän ripeästi, alaspäin Mauno malttoi jo katsoa että mihin astelisi jalat. Mulla oli vähän pitkät jalkkarit, joten valuin takakaarella, mutta eipä se ruunaa haitannut. Siitä jatkettiin tukeille ja sianselälle. Tukkien ylityksessä ruuna vain mietti että mitä nämä risut ovat. Sianselkää jännitin itse vähän, vaikka Mauno itse meni korvat tötterössä ja imi juuri kahta metriä ennen. Penina joutui sanomaan että tue hevosta, kun jäin vain istumaan. Eihän tuonkaan kanssa mitään ongelmaa ollut, ykkösellä yli ja hienosti. Minua kuumotti mennä uusiksi tuo este, mutta koska tämä meni näin hyvin niin jätettiin se siihen. Loppuun vielä kerran kuivahauta, mitä oltiin hypitty maasta käsin. Mauno teki silloin pieniä löysiä hyppyjä yli. Tällä kertaa lähestyttiin estettä, sanoin ääneen että hyppy ja sittenhän hypättiin! Mauno olisi ehkä pienemmälläkin hypyllä tuollaisen hurjan esteen päässyt. :D Kahlailtiin ravissa vielä vettä ees taas ja siirryttiin tallille päin.

28. toukokuuta 2016

Suomenhevosten Match Show 22.5.-16









Kauan sitten löysin kutsun Suomenhevosten mätsäreihin, jotka pidettäisiin sunnuntaina 22.5. Lahden Jokimaan ravikeskuksella, (jossa tätä nykyään toimii myös Salpauksen hevosoppilaitos). Pidin ajatuksesta viedä Mauno mätsäreihin, jossa katsottaisiin kaikkia hevosia samana rotunaan. Perus mätsäreissähän on vähän se idea että söpöin voittaa, nyt ehkä katsottaisiin vähän enemmän rakennetta ja liikettäkin. Vaikka olin ajoissa liikkeellä, ilmottauduin ja maksoin osallistumisen tietenkin viimeisenä päivänä.. Meille meinasi tulla samat logistiikkaongelmat, jotka estivät meitä lähtemästä Mäntsälän osakilpailuunkin. Kuitenkin Kisamatkalla-Senni, lähti samalle matkalle kahden trailerin voimin ja toiseen kyytiin mahtuisi toinenkin pötkylä mukaan. 

Näinpä sunnuntai aamuna Senni koukkasi Ypäjän keskustan kautta hakemaan meidät. Peninan piti alunperin lähteä mukaan, mutta lauantain Fair Play Cup oli imenyt raukan energiavarastot tyhjäksi niin lähti takaisin nukkumaan. Itsekkin mietin että mitähän vittua, kun seisoin hevosen kanssa pihalla klo 7:45 sunnuntai aamuna. Rakkaudesta lajiin vai miten se meni. 
Olin tuskaillut edellisenä iltana, että mitä tästä tulee.. Meidän yksi kuljetussuojista on rikki ja suitset ihan kulahtaneet ja turparemmi edelleen liian pieni. Mulla ei myöskään itselleni ollut mitään fiksuja vaatteita. Yläosia löytyi, mutta ryppysinä ja silitysvempeleet on vielä Hämeenkoskella. Alaosaan ei mitään, en ilmeisesti omista kuin työ- ja ratsastushousuja.. Mietin myös Maunon jaksamista, kun oltiin tosiaan oltu lauantaina Liedon osakilpailussa. Onneksi Mauno ei stressaa matkustamista tai vieraita paikkoja, on jopa lunkimpi kuin kotona! 

Oltiin ajoissa Jokimaalla, kerkesi hyvin hakea numerolapun, käydä vessassa, katsoa kehien sijoittelun yms.. Hevoset seisoi vielä hetken traikussa, kunnes siinä puoli tuntia ennen kehää otettiin ne ulos. Käveltiin Maunon kanssa käsihevosaluetta ympäri ämpäri, välillä otettiin muutama ravispurtti. Alkuun Mauno oli tosi tahmea lähteä juoksemaan, mutta virkistyi pian. Päivä oli erityisen lämmin ja ruuna nautti kun sai vain seisoa vieressä ja ottaa arskaa. :D Jos ei voittoa tulis niin ainakin käytös oli koko päivän ihan 10+. 

Olimme Sennin Pyryn kanssa samassa luokassa, suomenhevosruunissa. Toisin kuin useissa mätsäreissä, nämä suoritettiin yksittäisarvosteluna, joka oli mukavaa vaihtelua. Olimme luokamme viimeisinä kehässä ja Mauno oli sielläkin hienosti. Ruuna malttoi jopa seistä näyttelyasennossa jalat oikein päin, vaikka ei se ehkä ihan kaunein asento siltikään ollut. Salaa toivoin ykköspalkintoa, mutta kakkonenhan sieltä napsahti, niin kuin kaikille ruunille.


Pisteitä 38;
Tyyppi: hyvänpuoleiset tyypit, ryhdikäs 8
Runko: kevyt, lihaksikat lyhyehkö. hyvänmuotoinen, lyhyehkö kaula. vahva lapa, hyvä säkä, lyhyt selkä, luisu lautanen 7
Jalat: supistuneet etusääret, takajalat länkinen, kiverä kinner, ahtaat käytiliikkeet, väljenee ravissa 7
Käynti: tarmokas, takaa jäykkä 7
Ravi: tasapainoinen, letkeä 8,5
Hienossa kunnossa, hyvin esitetty ja valmistettu




Mauno voitti luokkansa ja meitsi oli äärimmäisen ylpeä, vaikka kamppailu oli tiukka Pyryn kanssa. Mauno vei voiton kuulemma ravinsa takia ja mä olen kaikille hokenut että ravi on Maunon paras ominaisuus! Myös Sennin Herkku pääsi luokkavoittajana biskehään, joten odottelua.. Herkun luokka oli aikalailla myöhässä, joten siitä ei onneksi ollut pitkä aika biskehään. Pyry ja Mauno seisoi sillä aikaa Jokimaan ravikatoksilla ja Mauno joi jonkun 20 litraa vettä kerta heitolla. 

Biskehä alkoi kahden maissa, vähän ennen otin vielä harjalla suurimmat tomut ruunasta ja parilla ravipätkällä herätin Maunon takaisin tähän päivään. Kierreltiin ikuisuus biskehää ja lopulta alettiin sanomaan hevosia jotka voivat poistua kehästä. Hoin päässäni "ei numeroa 68", mutta huudettiin 69. Mun mielestä seuraavan numeron olisi pitänyt olla joku seiskalla alkava, joten olin hämilläni että tarkoitettiinko Maunoa. Jonkinlainen sekaannus oli tapahtunut koska Mauno oli numero 69, mutta meillä oli silti 68 numerokyltti. No nii tai näin, me ei päästy tällä kertaa jatkoon. Herkku sen sijaan oli BIS5!

Herkku meni vielä kuvattavaksi, kun itse juotin Maunon ja laitoin kuljetussuojat valmiiksi. Mauno voitti hienon arvostelupaperin lisäksi riimu + riimunnarun ja showshinea. Kaikki biskehässä olijat saivat lisäksi Black Horsen Balancesäkin, joka lähti Vilanereiden matkaan koska itse en sillä mitään tee. 
Kotimatkaan lähdettiin lopulta, jolloin Mauno heitti ranttaliksi että hän ei mene traileriin. Lopulta kun liinan veti takapuolen alta, ruuna menikin koppiin. Kotimatka onneksi tuntui kestävän vähemmän kuin tulomatka. Ja kotona Mauno menikin tyytyväisenä suoraan päiväheinille.

26. toukokuuta 2016

Playsson.net Fair Play Cup 3. osakilpailu

Kuvassa tiimibloggaajat Jenni ja Sanna

Kolmas osakilpailu ratsastettiin 21.5. Liedossa, Ratun tallilla. Ratu on Playsson.netin tiimibloggaajan Green Eventer- Jennin perheen talli ja on kyllä hulppeat maisemat! Kun aloitin ratsastuksen siinä joskus vuonna 2009, selasin Turun seudun talleja ja silmäni osuivat Ratun tallin kotisivuihin. Silloin ei kyllä tullut mieleen että tulisin joskus kilpailemaan kyseisellä tallilla..

Isäni tuli jälleen vetämään koppia, koska meidän traileria ei vieläkään saatu Ypäjälle. Näin tosin Penina vapautui nopeammin järestämään kilpailujen alkua kun pääsi lähtemään aikaisemmin tallilta Lietoa kohti eikä tarvitsisi auttaa mua. Kun kilpailut oli näin lähellä meitä, ei onneksi tarvinnut herätä ihan älyttömän aikaisin. Siinä kahdeksan pintaan päästiin lähtemään tallilta, kun ensin kasasin kamat, putsasin nopeasti satulan ja saappaat sekä pakattiin kamat autoon. En ollut edellisenä päivänä edes jaksanut katsoa tavaroita valmiiksi, mutta nopeastihan ne pakkasi.

Suurinpiirtein tunti meillä meni että oltiin Ratulla. Vessareissun jälkeen suuntasin varustamaan Maunon. Alusta saakka Mauno oli taas aivan erilainen kuin kotona. Kotona Mauno esittää ekat 10 minuuttia ettei osaisi kävellä. Nyt ei ollut minkään sortin kiihdytyksiä tiedossa, malttoi kuunnella eikä välittänyt kaikenmoisista esteitä, puomeista, mainoksista, peileistä yms.. Kun alkuun oltiin haettu sopivaa tempoa ja katseltu uutta maneesia, lähdin verkkaamaan ravissa. Vähän Maunoa jännitti, mutta tempo pysyi aivan täydellisenä ja ruuna kuunteli ihan kaiken avun mitä annoin. Myös voltit onnistuivat paremmin kuin hyvin ja hyvillä mielin lähdin odottamaan meidän vuoroa. Taisimme olla luokkamme kolmas, joten kohta oltiinkin radalla.

Tällä kertaa minua jännitti ihan älyttömästi, enkä tiedä miksi. Mauno tuntui paremmalta kuin viimeksi ja osaisin vaikka unissani radan.. Siitä se sitten lähti, alkutervehdyksestä eteenpäin. Alkutervehdykseen tultiin vähän kiemurrellen, mutta käynti ja pysähdys onnistui paremmin kuin viimeksi. Siitä kaksi keskiympyrää ja diagonaalia. Radan alku meni paljon paremmin kuin viimeksi, loppupää menikin vähän häsläten. Hevonen oli hieno, itse vain valmistelin asioita liian myöhään ja näin ollen siirtymiset tuli askeleen liian myöhässä. Tiet eivät myöskään olleet täydelliset, joka oli turhaa pisteiden pudotusta, koska alkupään tiet sujuivat hyvin.

"Ei linjalla, hyvä pysähdys 5,5"
"Hyvä tie, rennompi käynti 6"
"Hyvät käynti askeleet, säilytä linja loppuun asti 6"
"Hyvä pysähdys 7"

Täl hetkel ainut kuva musta ja Maunosta kisoista :D

Yhteensä pisteitä 122p, ja 58,3%. Eli kaksi prosenttia huonommin kuin Aulangolla, joskin tuomarikin toki oli eri. Ruuna oli kuitenkin taas parempi kuin viimeksi, rennompi ja kuunteli tarkemmin ratsastajaa. Sitähän tässä vaiheessa haetaan, ei niinkään pisteitä. Siksipä siis oon äärettömän ylpeä jälleen kerran punaisesta ruunasta! Otettiin ulkona verkkakentällä vielä vähän ravia ja laukkaa, taluttelin loppukäynnit. Tunti tästä eteenpäin, oltiin kotona. Huuhtelin Maunolta hiet ja hän pääsi tyytyväisenä syömään ulos päiväheiniä, kun ajoin takaisin Ratulle auttamaan pisteiden laskussa, kakkojen keräämisessä ja kilpailujen jälkeen aitojen purkamisessa.

20. toukokuuta 2016

Playsson.net Fair Play Cup 2. osakilpailu

laitetaan elämä risaseks vaan, eks vaan?
anna siis mennä, olo kevennä, äläkä häiritä anna kenenkään
koska tänään täysii mennään


Kaikki kuvat on ottanut Linnea Huilla.

Oltiin treenattu paljon seuraavaa Playsson.netin osakilpailua varten, mutta viime hetkellä tulikin logistiikkaongelmia. Meidän autoon on vasta tulossa vetokoukku ja trailerikin on vielä Palomaalla. Näin ollen päätettiin ettei heitetä elämää niin vaikeaksi ja jätetää Mauno tällä kertaa kotiin. Oltiin kuitenkin juteltu (ystäväni ja Maunon hierojan) Linnean kanssa, että tulisin joskus ratsastamaan hänen Jönssillään. Ratsukko oli tulossa Aulangon lisäksi nyt myös Mäntsälän osakilpailuun. Näinpä keksittiin että voisin myös ratsastaa Jönssillä raviohjelman. Tulisi olemaan ensimmäinen kerta kun ruunalla ratsastan, mutta onneksi kyseessä olisi vain kilpailuharjoitukset.

Mäntsälään on meiltä lähes kahden tunnin matka, joten lauantaina jouduttiin heräilemään aamukuuden pintaan. Jatilan tallilla oltiin puoli yhdeksän pintaan. Penina ja Löppö laittoivat aitoja kuntoon, kun itse ohjeistin ensimmäiset kilpailijat parkkipaikalla autoineen parkkiin. Ensiksi olin ajatellut että haluaisin ratsastaa vasta Linnean jälkeen, mutta meillä oli jäänyt pari toimihenkilöä pois, joten ratsastin ensin. Näin vapauduin nopeasti avuksi loppupäivää varten. 

Linnean kyyti saapui ensimmäisten joukossa, hän varusti Jönssin ja ruuna pääsi taapertamaan hetkeksi aikaa pitkin kilpailualuetta. Kampesin satulaan kun oli puoli tuntia kilpailujen starttiin. Olin luokan toinen, joten minulla oli aikaa hyvin kokeilla miltä Jönssi tuntuu. Ensimmäinen vartti meni hakiessa yhteistä säveltä, mutta sitten rupesi jo sujumaan. Jönssi rentoutui ja oli pohkeiden välissä, ainakin silloin tällöin. Vähän ruunaa laiskotti ja vierasti kentän vieressä tarhassaan seisovia hevosia, jotka innostuivat pukittelemaan kun siitä ratsastettiin ohi. 




Vähän ennen starttia päästiin vielä ravailemaan aitojen sisäpuolelle ja maneesin toiseen päähän pyörimään. Jönssi tuntui sen verran hyvältä että lopetettiin verkka ennen kuin ruuna mahdollisesti kyllästyisi ja rupeisi kiukuttelemaan. Käveltiin hetken aikaa ja muistelin vielä päässäni kouluohjelmaa. Vuorollamme mentiin aitojen sisäpuolelle ja ravattiin molempiin suuntiin pari kierrosta. Kun kuului lähtömerkki, oltii molemmat aika jännittyneitä ja ravi katosi tyystin. Otin yhden voltin, jonka aikana tahti parani ja aloitettiin siitä ohjelma. Jönssi kulkee rauhallisemmin kuin Mauno, joten mulla oli aikaa ihan ratsastaakkin sitä eikä vain istua kyydissä ja ohjata. Siitä huolimatta Jönssi oli vähän vastahakoinen pyöristämään selkäänsä ja muutaman kerran piti ohjeistaa vähän enemmän, että ruuna tajusi asettua. Verryttelyn alussa Jönssi oli viskonut päätään ja se oli vähentynyt verkan loppua kohden. Nyt ohjelman käyntiosuuksissa se taas alkoi, ja se laski pisteitä. 
Muuten rata oli sujuva, muistin sen helposti ja Jönssi suoritti tiet ja tehtävät ihan hyvin. Saatiin prosentteja 56 ja rapiat, joka on mulle ihan riittävä kun ratsastin hevosella ensimmäisen kerran. Harmittaa kun ei tajuttu tätä jo Mäntsälässä, koska nyt en voi osallistua cup-pisteisiin kun Jönssi ei lähde enää muihin osakilpailuihin.


16. toukokuuta 2016

Tuotetestauksessa Equistro Elytaan

Postaus on tehty yhteistyössä Vetcaren kanssa.

Olisittepa nähneet Maunon kun treenasimme ensimmäisen kerran esteratsun treenejä. Hyppäsimme pientä ristikkoa. Eikä ruuna ollut edes pahassa talvikarvassa. Silti se tippui hikeä, niin että jalatkin olivat märät. Olen aina painottanut hevosen suolan tarpeesta ja joutunut huomioimaan sen eri tavoin. Elmo suostui syömään suolaa vain turvotetun ruoan seassa eikä nuollut suolakiveä. Kisse taas piti liikaakin kivestä, eikä sillä voinut pitää sitä karsinassa. Siksi söi suolaa vain ruoan seassa. Myös Mauno on kokoajan saanut ruokaansa illalla hyppysellisin merisuolaa. Treenipäivinä saa isomman satsin sekä melassivettä, jotta nestetasapaino pysyy kurissa. Merisuola on puhdasta ja sisältää 94% natriumkloridia. Kun hevonen hikoaa kuin Mauno, tarvitaan apuun vielä elektrolyytti.

MITÄ ON ELEKTROLYYTTI?

Elektrolyytillä tarkoitetaan sähköä johtavaa ionisoituvaa ainetta. Tämä koostuu kivennäisaineista, yleisimpiä ovat kalsium, magnesium, natrium, kalium ja kloridi. Hevosen hiki sisältää kyseisiä kivennäisaineita ja hevosen hikoessa, syntyy näistä puutostiloja. 
Otimme Maunolle testaukseen Vetcaren Equistro Elytaanin.

Equistro Elytaan sisältää..

Natriumkloridi
Natriumkloridilla tarkoitetaan ruokasuolaa. Sen tehtävänä on hermoimpulsin kuljettaminen ympäri kehoa ja neste-tasapainon säätely. Puutosoireina on ruokahaluttomuus, lihasjäykkyys ja väsymys.
Magnesium 
Magnesiumin tehtävänä on toimia kalsiumin aisaparina hermoimpulssien siirrossa ja lihasten toiminnoissa. Jos magnesiumin saanti laskee, hermojen ja lihasten välinen kontrolli laskee. Tästä syntyy lihaskramppeja ja vapinaa.
Kalium
Kalium toimii lähes samoin tavoin kuin natrium. Ero on että kalium toimii solujen sisässä ja natrium ulkopuolisissa nesteissä. Kaliumin tehtävänä on huolehtia happo-emäs -tasapainosta ja glukogeenin hajoamisesta. Myös kaliumin puutosoireina esiintyy lihasheikkoutta ja vapinaa.
Kalsium  
Kalsiumin liian vähäinen saanti näkyy luustovikoina, kuten luuston pehmeneminen, vääntyminen ja huokoistuminen.
L-Lysiini  
Lysiini toimii raja-aminohappona, joten proteiinia pystytään hyödyntämään niin paljon kuin on lysiiniä. Puutosoireina proteiinien riittämätön saanti.
Sinkki 
Sinkki on isona tekijänä aineenvaihdunnassa. Se on mukana isossa osassa entyymeissä ja hormonitoiminnassa. Sinkki on myös välttämätön luuston muodostumiselle ja tehostaa myös haavojen parantumista. Puutosoireina on huono ruokahalu ja kasvun hidastuminen, ihovauriot, kutina, karvanlähtö.
Rauta
Rauta kuljettaa happea ympäri elimistöä ja poistaa keuhkoissa syntyneen hiilidioksidin. Liian vähäinen raudan saanti aiheuttaa anemiaa. 
Kupari
Kupari on mukana raudan imeytymisessä sekä hemoglobiinin muodostuksessa. Anemia, huono karvanlaatu, ruoansulatushäiriöt ja laihtuminen ovat kaikki vähäisen kuparin saannin oireita. 
Mangaani
Mangaania tarvitaan luuston hyvinvointiin, lihasten toimintaan sekä hermoton reaktioihin. Liian vähäinen saanti aiheutta luustovikoja, anemiaa ja tasapaino- ja hermostohäiriöitä.

ULKOMUOTO

Musta Equistro Elytaanin yksi hienoimmista seikoista on nimenomaan pullon ulkomuoto ja käyttö. Pullo on ovaalin muotonen, eikä tyypillinen pyöreä. Tämä auttaa pitämään pulloa kädessä ja puristaminen on helpompaa. Pullosta on helppo annostella oikea määrä ruokaan. Kun pullon korkin aukaisee ja pulloa puristaa, yläosassa oleva purnukka täyttyy. Muissakin lisäravinne-pulloissa tulee kyllä mukana annostelemista helpottavat mitat, mutta ne aina pyörivät siellä täällä ja niitä käytetään vahingossa muidenkin aineiden mittaamiseen. Lisäksi ne on aina likaisia eikä ikinä muista, kuinka iso mitta onkaan kyseessä kun mittataulukko mitan kyljessä on niin hennosti merkitty.

KÄYTTÖ

Aloitimme elektrolyytin syötön noin kolme kuukautta sitten. Elytaan on kirkasta nestettä, haisee omaan nenään aika voimakkaasti, mutta ei pahalta. Pidän nesteistä jauheita enemmän, nestemäinen elektrolyytti imeytyy hyvin muihin rehuihin ja uppoaa useimmille hevosille paremmin. Mauno on ahne, joten meillä ei nirsoilua esiinny. Elektrolyytin voi annostella rehujen tai veden sekaan. Treenien jälkeen Mauno juo niin vaihtelevasti, että olisi turhaa heittää lisäravinnetta juomattoman veden mukana pois. Näinpä olen heittänyt nesteen joko iltaväkkäreiden joukkoon tai tyhjään ruokakippoon odottamaan että karsinaan heitetään iltaruuat. Ruuna on kyllä nuollut koko ruokakipon, joten ei ole pakottavaa tarvetta "piilottaa"elektrolyyttiä väkirehujen joukkoon.

YHTEENVETO

Maunon vireystaso on pysynyt hyvänä ja ruuna jaksaa joka päivä mennä treenaamaan. Palautumisessa en ole vielä huomannut selkeää eroa. Tuotetta on helppo käyttää ja se maistuu hevoselle. Hinta-laatu suhde on kohdillaan. Vetcare on luotettava ja hyvä brändi, palvelu on erinomaista!

Tekstin lähteenä on käytetty apuna kirjaa Ruokinnalla tulokseen 4.

12. toukokuuta 2016

Playsson.netin Fair Play Cup, 1. osakilpailu


Kuvat: Dressage Onsite

Playsson.netin Fair Play Cupin ensimmäinen osakilpailu käytiin vappuaattona 1.5.-16, Hämeenlinnassa Aulangon ratsastuskoululla. Vappu verotti osallistujia, vaikka paikka ja puitteet oli yhtä hienot kuin aina! Onneksemme myös sää suosi ja  kilpailut pidettiinkin kentällä, alkuperäinen suunnitelma kun oli maneesi.

Olimme edellisenä päivänä treenannut yhden ainoan kerran rataa ja pähkäilin kokoajan kun se on niin epälooginen.. Maunolla oli ekan kerran baucher ja se tuntui sopivan, vaikka kaikella muilla tavoin Mauno yritti tehdä ratsastuksesta hankalaa. Tuskailin selässä tovin, kunnes vikalla yrittämällä me saatiin raviohjelma suoritettu ihan ookoosti.

Isäni tuli _taas_ kuskiksi, traileria lainasimme tallinpitäjältä, omamme kun on vielä Hämeenkoskella. Isä tuli yöksi meille, joten aamulla päästiin ajoissa tallille. Edellisenä iltana olin tuskaillut Maunon tukan kanssa ja lopulta päädyimme leikkaamaan ruunalle pystärin. Maunolle kasvaa luonnostaan "anita hirvonen" -tukka, joten en siitä tule ikinä saamaan suoraa, ohutta ja pitkää. Näinpä pystäri on hyvä vaihtoehto ja sopii Maunolle! Kerran sitä on leikelty vielä kisojenkin jälkeen, mutta edelleen se on vielä vähän epäsiistin näköinen kun ei ole päässyt klipperillä kunnolla tasottamaan. Pesin myös hännän ja parhaani mukaan yritin tehdä koko hännän pienille ja tiukoille pikkuleteille.
Iltasella katsoin vielä omat ja hevosen kamat läpi, vaihdoin otsapannan ja ohjat suitsiin, vaihdoin satulaan kisahuovan yms.


Aamulla avasin Maunon hännän, mutta aivan yhtä piikkisuora se oli kuin normaalistikkin. Ehkä en tehnyt lettejä tarpeeksi kireälle. Mauno voisi siirtää harjan pörheyden häntäänsä! Siistimme myös harjaa vielä vähän, kuljetussuojat jalkaan ja traileriin. Jollonka Mauno laittokin pelleilyksi, ei muka voinut mennä vieraaseen koppiin. Pienen suostuttelun jälkeen kuitenkin käveli sisään.
Oltiin jo myöhässä, perille päästyämme meille tultiin sanomaan että meidät siirrettiin luokan viimeiseksi. Hevonen ulos, kiinni traileriin ja varusteet päälle. Mauno osasi käyttäytyä hienosti eikä juurikaan katsellut että missä nyt ollaan.
Verkkasin noin 20 minuuttia, Mauno kulki välillä todella hyvin pohkeiden välissä, välillä yritti päättää vauhdin itse. Kaiken kaikkiaan oli täysin erilainen kuin edellisenä päivänä, mutta vielä enemmän voisi keskittyä. Laskeudun hetkeksi harjotusraviin, koska pystyn itse silloin paremmin ratsastamaan ja keskittymään. Siinä saatiin sellainen tvisti, että käveltiin loppu aika ja katsottiin vielä edellisen suoritus radan muistin virkistykseksi.

Mentiin radalle ja ekan kerran ikinä, mua ei jännittäny yhtään! Verryttelyssä Mauno oli hyvä, mutta vielä vähän parempi olisi saanut olla. Mutta huolehdin turhia, Mauno kuunteli ohjaa ja pohjetta mielettömän hyvin. Ei tarvinnut pohjetta käyttää yhtään ylitse, Mauno reagoi silti.
Ohjelma alkaa keskiympyröillä ja diagonaaleilla, jonka aikana sain Maunon hyvin kuulolle koska nämä oli ne radan helpoimmat kohat. Ensimmäiset siirtymiset olivat huonoja, ne ovat aina treeneissäkin. Harjoitusravia en muistanut valmistella ja ruuna laski selkänsä kun jäinkin istumaan satulaan ykskaks. Ja heti perään oli käännös ja siirtyminen käyntiin, enkä ehtinyt ratsastaa selkää takaisin käyttöön. Unohdin radan puolessa välissä, se perisynti.. Heti kun olin kääntyänyt hevosen väärälle tielle, muistin että ei perse. Nopea korjaus ja loppurata suoriutuikin oikein. Mutta loppupään pari tiukkaa käännöstä menivät myös vähän vain sinne päin, joista tulikin huonoimmat pisteet. Pysähdyksessä Mauno seisoi hienosti paikallaan ja lähti rauhallisesti liikkeelle, treeneissä nämä ei aina suju niin hyvin kuin tällä radalla. Lopputervehdyksenkin jälkeen raviohjelma jatkuu vapaassa käynnissä diagonaalin. En muistanut että pitikö se suorittaa löysin ohjin vai pitkillä ohjilla tuntuman kanssa. Näinpä päästin ohjat suht löysäksi ja Mauno vähän hätäili radan poikki, vaikka kotona onkin mennyt löysin ohjin tasapainosesti rentoa askelta.
Kaiken kaikkiaan Mauno oli tosi hieno! Se oli aitojen sisällä melkeinpä kuin eri hevonen! Oon niin tyytyväinen punaseen ruunaan.
Radan jälkeen kävin purkamassa satulan pois ja käytiin kävelyllä ja syömässä nurmikkoa Vanajaveden äärellä. Kun lastattiin Maunoa traileriin, ruuna veti taas pelleilyksi. Yritin samoja kikkoja kuin kotona ja silti Mauno pyöri vain lastaussillan päässä. Isä otti hevosen ja käveli Maunon kanssa sisään, kun itse otin liinan jonka avustuksella hän suostui menemään ekalla yrittämällä koppiin.

Pöytäkirjaan tuli mm. näitä mainintoja;
- 6,5 hieman jännittynyt, melko hyvä tie (käynti, ravi)
- 6,5 melko hyvä tie, hieman korkeassa muodossa (radan poikki)
- 5,5, ei aivan tasan, lepuuttaaa toista takajalkaa (pysähdys)
- 6,5 aktiivinen, hieman kiireinen (vapaa käynti radalta pois)
- 6,5 melko siisti istunta ja avut, valmistele siirtymiset huolella (ratsastajan istunta ja avut)

Yhteensä saatiin pisteitä 127, eli 60,476 %. Olimme luokan kolmas, eli keräsimme 3 cup-pistettä.


4. toukokuuta 2016

Sekalainen kuuumispostaus

Huhu, tässä kuussa tulee olee vaikka mitä jännää! Näin hevosasioiden ulkopuolella, meidän nuorempi koira menee match showhun ensi lauantaina ja mahdollisesti uusiksi loppukuusta, jos se päivä sattuu jäämään tyhjäksi. Kesäkuussa mahdollisesti käydään ihan oikeissa näyttelyissä tuon kanssa. Näyttelyissä on se ärsyttävä puoli, että osallistuminen pitää maksaa niin aikaisin ja meidän elämä on niin hektistä että ei voi olla 100 prossan varma että päästään. Pitää jossain vaiheessa ottaa riski ja maksaa, olisi kiva tietää mitä ammattilaiset on koirasta mieltä. Voisi sitten ihan oikeasti ruveta sitä harrastamaan, jos koirassa on potenttiaalia. Muuten jättäydytään vain mätsäreihin. :D Hevosasioissa onkin sitte Fair Play Cupin kaksi seuraavaa osakilpailua Mäntsälässä ja Liedossa, suomenhevosten match show Lahdessa sekä yhdet keskiviikkokisatkin olisi Opistolla.
Blogin reunaan on tullut "kalenteri", siitä helppo seurata että missä mennään! (:

Kesä lähestyy kovaa kyytiä, nyt on jo viikko 18 vaikka tuntuu että vasta oli vuoden ensimmäisiä viikkoja. Kivaa kun nyt alkoi lämpimätkin säät, vaikka hevosten kanssa onkin se ikävä asia että hevoset hikoilevat ja väsyilevät helposti. Maunon ruokintaan kuuluu kesällä enemmän suolaa ja elektrolyyttiä, sekä melassivettä. Ruokinnasta on tulossa oma postauksensa, joten siitä ei nyt enempää.

Mauno on päivä päivältä kivempi. Nyt ei olla hypitty, ruunaa on ohjasajettu ja menty koulua. Baucher ja kuminen D-nivel toimivat hyvin kouluratsastuksessa! Iida on nyt myös ratsastanut Maunolla, yhteinen sävel alkaa pikkuhiljaa löytyä.

Tänään eläinlääkärin piti rokottaa ja raspata Mauno, yhdellä lyönnillä menisi kaksi toimenpidettä ja ei tarvitsisi seistä tarhassa ylimääräisiä päiviä. Lääkäri kuitenkin unohti edelliselle tallille työkalunsa ja näinpä ruuna sai vain rokotuksen. Huomenna saa tarhata, seuraavan päivän talutellaan ja viikonloppuna Iida käy mahdollisesti ratsastamassa kevyesti. Loppu kuukausi treenataan taas rankemmin esteitä ja maastoilua ja kesäkuun alussa Mauno saa lomailla viikon tai pari.

Tämä postaus nyt oli ihan turha ja sekava, mutta eikai sitä nyt järkeä ole enää pyyhkiäkkään.. :D