28. huhtikuuta 2014

Salpauksen harjoituskoulukilpailut

Salpaus 26.4.2014
C-merkin kouluohjelma, 1997
Alex - Akrobats
50,00%

Akrolla olen ratsastanut ehkä viisi kertaa (jos sitäkään..) ja kilpaillut en ole yhtään, siitä huolimatta villiinnyin ja lähdin yrittämään parastani. En ollut lähdössä ensin kisoihin ollenkaan, joten en itse kerinnyt valita hevosta messiin. Roosa ja Jenni lähti Vespalla, Penina Akrolla - joten minulle jäi valittavaksi vain toisen luokan meno Akrolla. Pikaiset treenit vedettiin torstaina ja hevonen vei mua kun märkää lapasta. Käynti ja ravi meni todella hyvin, mutta laukassa ei tahtonut kääntyä ja kiihtyi jatkuvasti.. Siirtymät olivat myös liikaa kädellä.
Halusin kuitenkin väkisin aloittaa kisakauden, joten lauantaina pakattiin hevoset autoon ja kamat perään.

Olin heti ensimmäisessä verkkaryhmässä, ja Akro kyllä tuntui paremmalta kuin harjoituksissa. Enemmän tilaakin kyllä maneesissa oli, ei tarvinnut kokoajan olla Akroa kääntämässä kulmissa. Annoin Akron kuitenkin tempoltaan mennä vähän reippaammin, että saataisiin turhat höyryt pois.

Meidän vuoro oli neljäntenä, joten jouduttiin hetki odottamaan käsialueella. Jännitti enemmän kuin osasin odottaa, mutta se katosi kun pääsin aitojen sisäpuolelle. Vihellettiin, otin yhden ravivoltin ja siirryin tervehdykseen. Alku meni suht mukavasti! Akro tuntui taas paremmalta kuin aikaisemmin, tempo pysyi samana ja rauhallisena. Siirtymiset olivat edelleen hitaita ja liikaa kädellä. Sitten tuli loppuosuus, nimittäin laukat. Laukannostot molemmat myöhästyivät aika reilustikkin, ja ehdin hermostua näistä sen verran, että unohdin seuraavan täyskaarron. Hermostuin lisää niin unohdin mennä tervehdykseen..

Ensimmäisiksi yhteisiksi koulukisoiksi olen kuitenkin todella tyytyväinen, vaikka vika sijoitus ja hikisesti läpi päästiinkin. Ilman unohduksia olisi tullut paljon enemmän pisteitä. Ja ainakin olin pirun komea pari Akron kanssa, pääsin myös ekaa kertaa kokeilamaan siskon ite alusta asti juuri mulle tekemää kisatakkia!




25. huhtikuuta 2014

Keväinen viikonloppu Palomaalla

Elmolla ratsastelua

Ratsastin sekä lauantaina että sunnuntaina Elmon. Elmo menee jo ilman taluttajaa mukavasti käynnin ja ravin. Lauantaina Penina vielä käveli kentällä sikinsokin, mutta tänään mentiin ihan yksin.  Elmo ei vielä oikein ymmärrä kääntävää pohjetta ja ei oikein tahtoisi jokaiseen kentän nurkkaan mennä. Välillä tukeutuu kuolaimeen mukavasti, mutta välillä ei. Pysähtyy hitaasti, mutta tasapainossa ja rauhallisesti. Seisoo paikallaan kunnes saa merkin lähteä liikkeelle. Liikkeelle lähtö on jo oikein hyvä. Ravi ei oikein tahtoisi nousta ja kulmissa se meinaa tippua käyntiin. Ollaan vähän tehostettu sitä raipalla, mutta Elmo on aika säikky sille ja keppiä pitääkin käyttää maltillisesti. Kaiken kaikkiaan Elmon ratsutus on sujunut paremmin kuin odotin, ottaen huomioon että joinakin viikkoina ollaan päästy toimimaan vähemmän. Nyt haetaan ratsastukseen lisää rutiinia, kokoajan enemmän ravia ja lähdetään hakemaan sitä kuolaimeen tukeutumista. Syksylle ollaan harkittu HeD tai raviohjelmaa sekä Elmon voi nähdä Alaspään ratsastuskeskuksella match showssa 18.5.! Koni kerkee tiputtaa kaiken talvikarvansa onneksi siihen mennessä.



Alla vielä kaksi videota, ensimmäinen on otettu viikko sitten ja seuraava on viikonlopulta.





Popin ratsastusta

Uusi Palomaan asukas on ratsutukseen tullut Popi, 4v oripoika, jolla on ratsutus päässyt venymään. Pääsin lauantaina vihdoin ja viimein pojan selkään, Penina oli liinan päässä varmuuden vuoksi. Hetken kävelyjen jälkeen otettiin liina irti ja Popi toimi siltikin mallikkaasti! Käynti oli jo suht varmaa ja kuunteli ratsastajaa. Popi ei ole yhtä takertunut taluttajaan mitä Elmo oli vielä vähän aikaa sitten, käveli eteenpäin vaikka Penina jäikin välillä kauemmas. Otettiin pari lyhyttä pätkää ravia, jotka olivat etupainoisia ja tasapainoa ei meinannut löytyä, mutta enempää ei voi vaatia ekoilta ravipätkiltä.




Musella esteitä

Pitkästä aikaa valkoista lihapullaa! Joka vaan turpoo ja turpoo.. Pitkään olen jo halunnut ottaa kevään ekoja hyppyjä ja vasta nyt osui hyvin aikaa. Olin Musella viikolla Peninan valmennuksessa ja se oli kyllä ehkä meidän paras tunti, ottaen vielä senkin huomioon etten ole juurikaan ratsastellut viime aikoina, varsinkaan Musella. Alkuun Muse tuttuun tapaansa yritti että onko pakko toimia, mutta alkoi lopulta edetä ja pehmeni edestä. Otettiin vain yhtä estettä keskellä kenttää, niin että päästiin tekemään pääty-ympyrää tai kahdeksikkoa. Kaikki sujui paremmin kuin odotin, harjoiteltiin laukan vaihtoja esteen päällä. Olin itse myös täysin varma että Muse hyppää ja se aiheutti sen ettei ruuna stopannutkaan kertaakaan, vaikka välillä oli etäisyydet pielessä ja muutamia kertoja tultiin täysin vinossa esteelle. 




Tivolissa käyntiä

Asiasta kukkaruukkuun, käytiin Peninan kanssa pikasesti käymässä Tivoli Sariolassa, kun se osui Orimattila - Hämeenkoski välille. Käytiin vain kolmessa laitteessa sekä syötiin pehmistä - tarpeeksi hurjaa meille vanhuksille.



8. huhtikuuta 2014

Tampereen hevosmessut 2014

Messut tuli ja meni, mukavaa oli! Olimme jo ajoissa keränneet ison kasan tallilaisia kasaan ja aikeina oli lähteä autoilla, mutta totesimme helpommaksi lähteä Kärkölän urheiluratsastajien tilaamalla bussilla. Menimme messuille vain lauantaiksi, meiltä asti on turha lähteä kahdeksi päiväksi. Bussi lähti yhdeksältä aamulla, joten ei nähty Jankarin kenttäratsastusklinikkaa, jota odotin kovasti. :( Ootan tässä et jospa se tulis nettiin johonkin..
Ohjelmassa ei klinikan lisäksi hätkähdyttänyt juurikaan mikään, muutama luento olisi ollut mielenkiintoinen kuulla, mutta ne meni sitten täysin ohi kuitenkin. Eli ohjelma koostui meidän osalta vain shoppailuista ja syömingeistä.

Heti alkuun etsittiin Elmolle kisahuopa ja vietiin se brodeerattavaksi, että kerettäisiin saada se ennen lähtöä. Oltiin kuitenkin tosi ajoissa, saatiin huopa ihan käden käänteessä takasin. Aina välillä löytyi jotain ostettavaa, budjetti meni 35e yli, eli ei paha. Tuohon budjettiin on siis laskettu kaikki mun ja Peninan bussimatkoista lounaisiin.

Loppuun jäätiin katsomaan vielä estekisoja, kunnes bussimatka kotiin alkoi!

Nortonin vihreät kumibootsit Elmolle ja Kisselle yhteiskäyttöön

Ajolasit

Mountain Horsen ja Kingslandin ratsastussukat

Fintackin välikausitakki jonka vein myös brodeerattavaksi


Elmon tuleva kisahuopa!


MSM, jouhien selvitysaine ja linimentti

1. huhtikuuta 2014

Kisse ja kevään kiima

Kevät tulee kohisten, ilmat pyörii jo +10 asteissa! Se myös tietää vähemmän mukavaa seikkaa, nimittäin Kisse laukaisi tämän vuoden ekan kiimansa ja ai että miten oli ihana talvi ilman niitä. Jotkut tammat tulevat vihaisiksi ja melkeinpä vaarallisiksi kiimassa, mutta ei Kisse onneksi. Kisse on kiimassa suht normaali, pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Tamma kuseskelee minkä kerkeää ja jämähtää kyttäilemään maisemia sekä kaikista raivostuttavin - painaa pepullaan seinää vasten. Tosiaan, se on välillä aika vaarallistakin, kun yhden kerran Kisse painoi takapuolella minut seinälle, en saanut henkeä eikä oma voima riittänyt siirtämään kiimakonetta. Olenkin tästä varottanut muita, tekee tätä nimittäin myös loimien laitossa. Itse olen antanut periksi kiimalle, se vaikuttaa hormoneihin sen verran että tän kanssa on turha lähteä tappelemaan. Olen antanut Kissen nojata pepulla seinään ja itse kyykin aavistuksen mahan alla kun laitan takasuojia tai harjaan jalkoja. Turvallista ei kylläkään, luotan hevoseen sen verran että uskallan tehdä näin.


Asiaan kuitenkin, Kisse ei ole saanut kunnolla liikuntaa omien kiireitteni takia, olen liikuttanut sitä aina kun kerkeän. Yksi päivä juoksutin tytön ja Kisse liikkui mukavan sulavasti ja takaa eteenpäin ihan itsestään, pieni ratsastusbreikki ei varmasti oo tehnyt pahaa. Eilen ratsastin Kissen, vaikka etukäteen jo mietin että tuleeko siitä mitään kiimassa. Ratsastus ja kiima on väsyttävä yhdistelmä, Kisse kulkee kuin liisterissä ja kannukset/raippa saavat tamman vain huokailemaan ja värisyttämään takapäätä. Olen tähän jo tottunut, liikutan kiimassa kevyemmin (säästääkseni hermojani) ja vähän rankempaa sitten taas ei-kiimassa.

Harjoiteltiin myös ryhdin ylläpitoa pysähdyksessä...

...sekä liikkelle lähdössä.


Alusta loppuun saakka Kisse oli luultavastikkin kiimasta johtuen uskomattoman rento ja rauhallinen, kulki pyöreenä ja takapää oli kokoajan enemmän messissä. Kun itse lösähdin niin lösähti hevonenkin, mutta yllätin itseni ja Kisse yllätti mut! Onkohan uudella satulalla vaikutusta?
Myönnän, pyörittiin vajaa tunti kenttää ympäri, tekemättä yhtään mitään. Hain tauon jälkeen uutta tatsia Kisseen ja se ajottain löytyikin tosi hyvin. Hain takaapäin potkivaa käyntiä sekä rentoa ja eteenpäin pyrkivää ravia. Eteenpäin pyrkivä ravi jäi puuttumaan, mutta Kisse kulki muuten niin hienosti että annoin anteeksi. Kun Kissen kiima on siinä kolmantena kiimapäivänä pahimmillaan, on todella vaikeaa saada tammaa laukalle ratsailta käsin. Hirveällä potkun määrällä nousi vihdoin laukka ja jätettiinkin laukat siihen, mutta tämä laukkapätkä onnistui ilman pukkeja tai alta pois kaahottamista.


Laukkapätkä antoi toivoa siihen että uskallan lähikuukausina lähteä viemään Kisseä uudelleen kuvattavaksi Kangasalalle, tutkimaan ettei lievä kissing spine ole pahentunut. Mutta sen sijaan jotain negatiivista, nimittäin istuntani on muuttunut aivan toispuoleiseksi! Istun kokoajan vasemmalla kankulla eikä jalustimet pysy oikealla paikallaan. Jouduin ravissa menemään liian lyhyillä jalustinhihnoilla että sain pidettyä jalustimet jalassa..

Näillä eväillä eteenpäin, ekat kisat häämöttää kohta ja viikonloppuna Tampereen hevosmessut! Ollaan kehittämässä Peninan kanssa jonkinlaista kilpailua sinne, pysykää kanavalla!