18. helmikuuta 2013

Ensi esittelyssä Afrodite

Joo-o, en ois uskonut että tääkin päivä tulee. Nimittäin minä 170/66 menen ponilla. :D
Kyseessä siis risteytysponi tamma Afrodite eli Ditte tai Deeponi, 1991 Virossa syntynyt.


Vapaan aamun takia sain luvan mennä Apsun aamutunneille ja mentiin maneesissa eikä oikeastaan tehty mitään kovin erikoista. Laitettiin hevosia muotoon ympyrällä, tehtiin vähän siirtymisiä ja voltteja. Oli kyllä työläs tunti Diten kanssa..


Laitettii hevoset kuntoon, Ditte on kyl asia poni käsiteltävä. Estepenkki ja myöhemmin tuli huomattuu et jalustimia ei saanu mun jalkoihin sopimaan, joko ne oli yhen reijän liian pitkät tai yhen liian lyhyet.

Köpöteltiin maneesiin, messissä oli Taisto, Helmi ja Irene. Verryteltii ja Ditte alkuun tuntu tosi mukavalta. Käynti sekä ravi oli tosi tasasta ja vankkaa, eikä niin hätäistä tai tikkujuoksua mitä se on näyttäny sivusta seuraajasta. Keventäminen onnistu hyvin ja onnistuin sen tekemään molempiin suuntiin. Tamma kuunteli mukavasti pelkkää paino- ja pohjeapua. Puolipidätteet meni myös hyvin perille, iha tunsi mite se jysähti etupääst takapäähä.

Sit ruvettiin tekee itse tehtäviä ja alkuun menikin iha mukavasti. Ditte oli tosi energinen, mutta pysy hanskassa. Tein paljon asettamista, varsinkin kulmissa ja lähellä oli hevosen muotoon saaminenkin jossain välissä. Mitä pidemmälle mentiin, sitä turhautuneempi oli poni sekä kuski.
Ditte kuumu mielettömän paljon ja välillä kontrolli oli tipotiessään, vähän kovempaa kun pidätti niin poni viskeli päätään, mitä vähemmän pidätti sitä enemmän poni tuntui olevan kontrollista pois. Apsu heittikin että on taitolaji kun Ditelle ei voi kovin äärettömän tiukkoja ohjia pitää. Ja tosiaan, jossain välillä ohjat oli mun mielestä suht löysällä, mutta siitä huolimatta pää viskontaa tuli. Välillä koin selvää turhautumista kun en oikein tiennyt mitä tehdä kun poni vaa kaahottaa.

Jossain välissä ruvettiin tekemään siirtymäharjoituksia, pitkät sivut laukkaa ja lyhyt ravia. Tässä vaiheessa Ditte oli jo sen verran energinen että laukkaamaan päästiin vaan muutaman kerran, kun piti ensin olla tasapainoinen ja suht rauhallinen ravi. Kun keskityin kunnolla puolipidätteisiin ja istuntaan, sain Diten tasaseksi ja laukkaamaan päästiin, siitä raviin siirtyminen oli nätti kunhan sitä tarpeeksi ajoissa valmisteli.

Tehtäviä vaikeutti se että mentiin puolella maneesilla ja kun alla on puolet muita nopeampi nelijalkanen, piti jatkuvasti olla tekemässä voltteja ja vähän keskittyminen itse tehtävään meni siinä. Muiden perään Ditte myös kaahotti selvästi ja volttejakin piti tehdä jatkuvasti naputtavalla sisäpohkeella ettei voltista tullut mitään metrin kokoista. Mun ryhti kans meni taas kasaan jatkuvasti argh.

Tyytyväisyys: Uus kokemus tämäkin ja oon tosi tyytyväinen että asettaminen on tällä sujunut parhaiten muihin koulun hevosiin verrattuna. Molemmat kevennykset onnistu tosi hyvin.
Poni yritti parhaansa, kuski oli vaan liian osaamaton.

Korjattavaa: Pehmeempi käsi tarpeen vaatiessa pitäis opetella, aikasemminhan omistin vähän liiankin pehmeen, mutta uusien hevosten kanssa oon oppinut siitä pois. Ois kans kiva yrittää uusiks Diten kanssa, varmasti menis paljon paremmin.

Anteeksi muuten jotenkin tönkkö ja lyhyt teksti tällä kertaa ja tuntuu pahalta kun tästä pikasee vois kuvitella et Ditte on ihan kehno polle. Mutta ei se oo, kuskia vaa turhauttaa oma osaamattomuus. (:

2 kommenttia

  1. Ai tää on vieläki siellä. Kävin Kiuruvedellä aikanaan riparin ja menin useammankin kerran Ditellä :).

    VastaaPoista