Treenejä kuvin osa 1

Vihdoin ja viimein ollaan päästy sänkkärille! Elmo ei kyllä läheskään ollut yhtä fileis mitä kahtena aikaisempana vuotena. Sen verran perinne kuitenkin, että vuoden ensimmäisen sänkkärireissun pukkitulituksella makasin jälleen pellolla.. :D Niinkuin viimeksikin. Eka sänkkärireissu meni laukatessa jumeja pois. Toisella kerralla treenailtiin vain rentoa ravia ja loppuun palkkioksi mentiin yksi kovempi laukkapätkä.

Toissa viikolla treenailtiin sänkkärien ohella myös esteitä ja Elmo oli parilla Jessen tunnilla lainassa.
Esteitä otettiin ihan kotona, vaikka mua ärsyttääkin meidän pieni kenttä. Elmo oli jotenkin vaisu ja hirveästi piti auttaa, ja ponnistuspaikat oli totaalisen hukassa. Pienesti harmitti, kun edellinen estekerta oli ollut aivan loistava. Loppuun otettiin Peninan avustuksella esteillä laukanvaihtoja. Peninakin kävi seuraavana päivänä selässä pitkästä aikaa, harjoittelivat ruunan kanssa myötä- ja vastalaukkoja. Mä olen tyytyväinen ruunan kehitykseen, vihdoin voin itsekkin ratsastaa laukkaa, enkä vain istua siellä. Elmo on saanut voimaa, ja jaksaa vaihdella tempoa laukan sisällä.

Elmo vähän oireili takajalkaa loppuviikosta, ei ontunut, mutta tuntui selkään kummalta. Reisi myös tuntui vähän pinkeältä. Epäilin lihasrevähdystä, liikutuksesta, tarhasta, potkusta.. Tai jumi, mustelma kaviossa? Ei ikinä tuollaisista tiedä. Ruuna sai kuitenkin lepuutella lihaksiaan viime viikon, tänään juoksutin ruunasen ja meno näytti oikein letkeältä! Tästä pikkuhiljaa palaillaan siis treeniin!

Alkuun meno näytti tältä. Liikettä löytyi ja pää ylhäällä kaahotettiin.

Pitkät jalkkarit tuotti vaikeuksia.. :D

Mauno sen sijaan oli aivan messissä, pohkeet kun antoi niin paksu suokki singahti kuin nato-ohjus. Maunon kanssa ollaan tehty intervallitreeniä. Ruuna sen verran pellolla kuumuu ja rupeaa painamaan ohjalle, että itse en rennoksi tätä saa. Siis suora ylämäki laukassa ja käynnissä takaisin alas. Ekalla kerralla Mauno painoi oikealle aikalailla ja käyntipätkä tapahtui stepaten. Seuraavalla kerralla ruuna tajusi jo paremmin homman nimen, painamisesta ei hajuakaan ja käyntipätkä mentiin rennosti ohjat löysinä. Oli kyllä aivan huippua, se vauhdin määrä! Maunolla on vielä nii äärettömän tasanen laukka. Kentällä sitten vielä rentoa ravia sen verran ettei "peltofiilis" jää päälle.

Niinkuin lukijat ovat varmaan huomanneet, en ole kerennyt ratsastella Bambea. Sen sijaan olen yrittänyt etsiä sille osaavaa ja aktiivista ratsastajaa. Nyt vihdoin ja viimein Penina löysi sellaisen! Hevospiireissä pyörivä Karo on tuttu omistaessaan haastavan hevosen nimeltä Beeda. Beeda ja Bambe ovat hyvin samanlaisia tammoja ja uskonkin että parivaljakon yhteistyö toimii! Yksi huolenaihe vähemmän, sillä Bambe rakastaa kun pääsee kuntoilemaan.

Lähiviikkoina tulossa varustepostausta, asiaa kinnerpateista, lisää treenipostauksia.. Ja pienet mallikuvauksetkin. ;D Elmo ja Mauno pääsevät myös vihdoin ja viimein klippaukseen ensi viikolla!